Lisäksi vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa. Vesikiertoinen patterilämmitys Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa.

Tuotantokeittiön sähkön CO2-päästöt olivat suurimmat vaihdellen 68,9–70,1 % kokonaispäästöistä. Lämpöenergian CO2-päästöt vaihtelivat 29,9–31,3 % kokonaispäästöistä. Esiselvityksen perusteella Juankosken tuotantokeittiön CO2-päästöjä on mahdollisuus vielä pienentää prosesseja kehittämällä.

Päiväsähköä kWh/v Yösähköä kWh/v (Yösähkön osuus erikseen, jos kohteessa on yösähköliittymä) Asukasluku Energiatiedot ovat vuodelta Kohteen nykyinen lämmönjakojärjestelmä:  Lattialämmitys  Patterilämmitysverkko Menoveden maksimilämpötila °C Menoveden maksimilämpötila °C Paluuveden maksimilämpötila °C Kohteen nykyinen lämmöntuottojärjestelmä Lämmityskattilan teho ja tyyppi (pelkkä sähkö

Sähkölämmitysjärjestelmissä sähkö muutetaan lämpöenergiaksi lämmityslaitteen sähkövastuksissa. Lämmön varastointi Lämpöä varastoidaan joko kustannussyiden takia tai sen vuoksi, että lämmöntuoton teho ja tarvittava teho vaihtelevat. Lämpöä varastoidaan useimmiten lämpimään veteen lämmitysvaraajassa tai talon rakenteisiin, yleensä betonilaattaan.

Myös sähköstä merkittävä osa tuotetaan uusiutuvalla energialla. Liikenteen virallisissa päästölaskelmissa sähkökäyttöisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan energiantuotannon päästöihin ja sitä kautta päästökaupan piiriin.

Sähköä tuotetaan yleiseen verkkoon noin 6 GWh/a. Vastaavaa CHP-voimalaitosta ei ole aiemmin toteutettu Suomessa. Hankkeessa uutta teknologiaa edustaa a) leijupetikattilan kuumaöljysovellus, b) ORC-voimala ja c) polttoaineterminaalin kuivauslaitteisto.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

Joukkoliikenteen ympäristövaikutukset HSL:n järjestämässä joukkoliikenteessä uusiutuvan energian osuus on raideliikenteen vihreän sähkön ansiosta noin 30 prosenttia ja lisäksi lähes 70 % HSL-alueen bussiliikenteestä hoidetaan vähäpäästöisillä EEV- ja Euro6-luokan busseilla.

EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.