Kotilatauksen sähkönkulutus näkyy kiinteistön sähkölaskussa osana muuta kulutusta. Taloyhtiössä ladattavien autojen sähkönveloituksesta on sovittava erikseen (lisätietoa oheisessa "Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon” -oppaassa). Useissa julkisissa sähköauton latauspisteissä on erillinen näyttö, joka kertoo ladatun energian määrän.

Jos sähkönkulutus painottuu aamupäivään ja/tai iltapäivään, itään (aamupäivä) ja/tai länteen (iltapäivä) suuntaaminen voi olla perusteltua. Paneelin kallistuskulma Tehokkain kallistuskulma on noin 35–45 astetta. Vuosituotanto pienenee hitaasti optimikulmasta poikettaessa. Kallistuskulmat 30° ja 60° tuottavat vielä miltei yhtä paljon sähköä vuodessa kuin optimikulma.

Väärinkäytön riskitilanteissa tai latauspisteen ollessa yhteiskäytössä tai sillä on muuten useampi käyttäjä, joiden sähkönkulutus halutaan eritellä kullekin käyttäjälle erikseen, täytyy käyttäjät tunnistaa.

Sähkölämmitteinen omakotitalo (alhaisempi omakäyttöaste) Sähkölämmitteinen omakotitalo (korkeampi omakäyttöaste) Vuotuinen sähkönkulutus [kWh] 16 000 16 000 Sähkön hinta (energia + siirto + verot) [c/kWh] 13 13 Sähkön myyjän ylijäämäsähköenergiasta maksama hinta [c/kWh] 3,5 3,5 Järjestelmän nimellisteho [Wp] 5 000 5 000 Aurinkosähkön vuotuinen tuotanto [kWh] 4 200 4 200 Aurinkosähkön

Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotannon kaukolämmön nettotuotanto Espoossa oli 1 644,2 GWh ja sähkön nettotuotanto 595,9 GWh vuonna 2017 (Energiateollisuus ry, 2017). 3.2.3 Sähkönkulutus Vuonna 2017 Kauniaisissa kulutettiin sähköä 58 GWh, mikä oli sähkönkulutus myös vuonna 2016. Vuodesta 2015 sähkönkulutus (55 GWh) on noussut noin 5 %.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.

Käytännössä sähkönkulutus on pieni, 0,5–1 kWh/100 km (sähköautolla tyypillisesti 15–20 kWh/100 km). Suomen energiantuotantorakenteella sähköpyörän laskennallinen hiilidioksidipäästökerroin on 1–2 g/km. Sähköpyörien teknisestä kestävyydestä ei vielä ole tutkittua tietoa.

Kiinteistösähkön ylittävä aurinkosähkön määrä jaetaan osakkaille ennalta määritettyjen jako-osuuksien mukaisesti, eli osakkaiden kunkin hetken sähkönkulutus ei vaikuta osakkaille jyvitettävän sähkön määrään. Se vaikuttaa vain sähköverkkoon myydyn sähkön määrään. Jako-osuuden muuttaminen tilannekohtaisesti osakkaiden sähkönkäytön tarpeen mukaan ei ole mahdollista.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin asumisen ja maatalouden sekä palvelujen pienentyneen kulutuksen myötä.