Siirry sisältöön

106 hakutulosta

Wiljami Huuhtanen opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikkaa ammattiopisto Keudassa ja suorittaa samalla opintoja ammattikorkeakoulusta: "Väylä-opinnot on ns. suora linja ammattikorkeakouluun; ilman pääsykokeita voi ilmoittautua jatkamaan opintoja. Siitä on jatkossa etua, jos aion jatkaa opiskelua."
Energiankulutustavoitteet tulee asettaa sähkön-, lämmön- ja vedenkäytölle sekä mahdolliselle muulla tavoin toteutettavalle jäähdytykselle. Kulutustavoitteiden seuraamiseksi rakennuksessa tulee olla järjestelmäkohtaiset energiamittaukset.
Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.
Lue lisää täsmäkatselmuksesta Esimerkkejä toteutetuista energiakatselmuksista Moilas Oy: Energiakatselmus auttaa pitämään energiakulut kurissa Moilas Oy:n leipomoissa energiakatselmuksessa löydettiin lukuisia tapoja säästää sähköä. Se antaa hyvää pohjaa energiatehokkuutta parantaville investoinneille myös pitkällä aikavälillä.
A-luokkaan kuuluva lamppu kuluttaa vain kolmanneksen siitä sähkön määrästä, jonka luokkaan C kuuluvat lamput kuluttavat. Lue lisää: http://www.lampputieto.fi/lamput/lamppujenpakkausmerkinnat 2.
Jos kaikkien Suomessa toimivien hiililauhdevoimalaitosten luonnonvesilauhduttimien painetta pitäisi likaantumisen vuoksi nostaa noin 1,5 kPa (noin 5 oC:n lämpötilan nousu) sähkön tuotannon hyötysuhde alenisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tällöin hiiltä kuluisi alkuperäisestä sähkön tuotannon hyötysuhteesta riippuen runsas prosentti enemmän.
Tilat, joihin tulee eniten sähköä käyttäviä ja lämpöä tuottavia laitteita, kannattaa sijoittaa rakennuksen keskivyöhykkeelle tai pohjoispuolelle.
Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).
Vertailu hankkeen kohteiden aiempaan vuotuiseen energian kokonaiskulutukseen (sähkö, lämpö, vesi): - mahdollista, jos käyttö ja palvelut todennäköisesti säilyvät lähes ennallaan - lämpöenergian normitus tehdään, normituksessa veden käyttö/ lämmitys otettava huomioon 2.