Lämmitysenergian keskikulutus eri ikäisissä omakoti- ja paritaloissa (tilat, ilmanvaihto, käyttövesi, lämmitysjärjestelmien sähkö).

Kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja on ilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa sekä ikkunat ja ulkoseinät. Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta. Kuva 1. Lämpöenergiatase 1960-1980 -lukujen asuinkerrostaloissa (lähde: Taloyhtiön energiakirja) Kuva 2.

Lähtötietoja jouduttiin hieman markkinoi lämmitykseen, veden- ja energian­ jakeluun sekä ilmanvaihtoon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä. Päätuotteita ovat näihin järjestelmiin sisältyvät erilaiset muovista valmistetut putket.

Koneellinen ilmanvaihto on yleistynyt pientaloissa 1980-luvulta alkaen. Tätä vanhemmissa taloissa on yleensä painovoimainen (luonnollinen) ilmanvaihto. Neljän asukkaan esimerkkitalossa ilmanvaihto on koneellinen poisto ja lämmön talteenotto.

Rakennukseen tulee 1,5 kerrosta ja koneellinen ilmanvaihto. Mitä lämmitysmuotoa suosittelisitte? Kallioperän puolesta myös maalämpö on mahdollinen ratkaisu. Vastaus: Rakennuksen koon perusteella maalämpö ei ole välttämättä ole kannattavin ratkaisu, etenkin kun kyseessä on uudistalon rakenteellinen energiatehokkuus eli kulutustaso pieni.

8 Teollisuuden vaativat ilmanvaihtokohteet Valmistavassa teollisuudessa on useita kohteita, joissa tuotantotilojen ilmanvaihto on vahvasti kytköksissä tuotantoprosessiin. Usein voidaan puhua myös ilmastoinnista, mikäli ilmanvaihtoon liittyy ilman ominaisuuksien käsittelyä, kuten kostutusta, kuivausta tai jäähdytystä.

Jusu Toivonen, Rukakeskus Oy & Pyhätunturi Oy www.motiva.fi 5) Työolojen parantuminen Eri aloilla yleisimmät energiatehokkuustoimet liittyvät valaistukseen, lämmitysjärjestelmään tai ilmanvaihtoon. Näillä kaikilla on suoria myönteisiä vaikutuksia niin tilojen käyttömukavuuteen kuin työviihtyvyyteen.

Energiansäästöä ei kuitenkaan tule tehdä rakennuksen terveellisyyden ja asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella, joten esimerkiksi riittävä lämpötila ja ilmanvaihto ovat tärkeitä. Näistä saatavilla lisätietoa sisäilmasto-kappaleessa.

Kohdetiedot • Sijainti: Helsinki • Neljä asukasta • Rakennusvuosi: 1998 2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003

Sisäilman laadun parantaminen: Varmista riittävä ilmanvaihto Suodata tuloilma ulkoilman epäpuhtauksista Puhdista korvausilmaventtiilit ja suodattimet säännöllisesti Vähennä sisäilmassa olevaa pölyä säännöllisellä siivouksella Melu Melu voi olla lähtöisin rakennuksen teknisistä järjestelmistä, ihmisten toiminnasta tai rakennuksen ulkopuolelta, kuten liikenteen tai teollisuuden äänistä