Laskukaavat: Lämmin käyttövesi Lämmin käyttövesi Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia ei juuri riipu ulkolämpötilasta. Tämän vuoksi sen osuus erotetaan normitettavasta lämmitysenergiankulutuksesta.

Tavallisessa pientalossa se tarkoittaa lähinnä lämmintä käyttövettä ja esimerkiksi pesu- ja saunatilojen lattialämmityksiä. Osion muut artikkelit: Sähkölämmitys Öljylämmitys Puu- tai muu biomassalämmitys Maalämpöpumppu Kaukolämpö

Varaajan yläosaan sijoitettu lämminvesikierukka valmistaa lämmintä käyttövettä. Jos lämmintä vettä kuluu paljon tai käyttöveden riittävyys halutaan muuten varmistaa, voi varaajan alaosaan sijoitettu esilämmityskierukka esilämmittää kylmää käyttövettä ja parantaa näin aurinkolämpöjärjestelmän hyötysuhdetta.

Pientalossa tarvitaan lämmitysenergiaa lämmittämään huonetilat, taloon ulkoa tuotava raitis ilma sekä lämmin käyttövesi. Taulukko.

Hyödyntämiskohteet Vesihuoltolaitoksilla tarvitaan lämpöenergiaa voi hyödyntää seuraaviin kohteisiin: Kiinteistöjen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Lämmin käyttövesi henkilökunnan käyttöön Lämmin käyttövesi tuotannon tarpeisiin Prosessilämmitykset (esimerkiksi mädättämö) Yleisimmin käytetyt ratkaisut Tyypillisimpiä LTO ja lämpöpumppuratkaisuja vesihuoltolaitoksilla ovat: Kiinteistöjen

Varaaja voi olla lämpöpumpputekniikasta riippuen: kaksoisvaippavaraaja, jossa lämmitys- ja käyttövesi ovat eri vesitiloissa, tai tulistusvaraaja, jossa käyttövesi lämpiää käyttövesikierukassa. Varaajassa voi siis olla käyttövesikierukka ja mahdollisesti myös asennuspaikka aurinkokierukalle valmiina.

Tarjolla on erilaisia varaajaratkaisuja, ja esimerkiksi käyttövesi voidaan valmistaa erillisellä varaajalla. Sähkökattila Sähkökattila tuottaa joka hetki talon tarvitseman lämmitysenergian sähkövastuksilla. Lämpö jaetaan huonetiloihin vesikiertoisella lämmönjakojärjestelmällä (esimerkiksi lattialämmityksellä).

Osa maalämpöpumpuista on vuorottain lataavia malleja, joissa käyttövesi tehdään kaksoisvaippavaraajan ulompaan vaippaan – vuoroin kuumennetaan vettä siis lämmitystä varten ja vuoroin käyttövettä varten.

Kesällä lämmityksen tarve on vähäistä, mutta sillonkin tarvitaan lämmintä käyttövettä. Aurinkolämpöjärjestelmän kannalta tällainen tapaus on varsin ihanteellinen.

Lämmin käyttövesi voi olla jopa kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Jopa 30 prosenttia rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöveden lämmitykseen. Myös raakaveden hankinta, puhdistus ja pumppaus sekä jätevesien käsittely vaativat runsaasti energiaa.