Lämmönkulutuksen toteutuneen tiedon lisäksi pitäisi esittää niin sanottu normitettu eli lämpötilakorjattu lämmönkulutus, joka tekee mahdolliseksi eri lämmityskausien kulutusten vertaamisen keskenään, muistuttaa asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta.

Kirkkotie 17 on vuonna 1996 valmistunut 1-rappuinen kerrostalo, jonka normitettu lämmönkulutus on 257 MWh. Kohteessa on 24 huoneistoa ja yksi keskitetyn ilmanvaihdon poistopuhallin. Laitetoimittajan tarjouksen mukaan poistoilmalämpöpumpun investointi kohteeseen on kokonaisuudessaan noin 71 000 €.

Tämän muutoksen seurauksena rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 20958 kWh/a ja kokonaisenergiankulutus pienenee noin 11 kWhE/(m2 a). Taulukko 32.

Tämän muutoksen seurauksena rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 20771 kWh/a ja E-luku pienenee noin 8 kWhE/(m2 a). Rakennus säilyy edelleen energiatehokkuusluokassa D. Taulukko 32.

Kaupungin rakennusten sääkorjattu lämmönkulutus on vuonna 2017 noin 104 000 MWh ja sähkönkulutus noin 52 700 MWh. Nämä tiedot edustavat noin 633 400 kiinteistöjen bruttoalaa (johon lasketaan sekä kylmät että lämpimät tilat). Tyypillisiä suuria kunnan kulutuskohteita ovat esimerkiksi sairaalat, oppilaitokset, koulut, päiväkodit, uimahallit, kirjastot.

Tällöin rakennuksen laskennallinen lämmönkulutus pienenee noin 63204 kWh/a. Samalla rakennuksen jäähdytyksen ostoenergiankulutus kasvaa YM 176/2013 liitteen 1 kohdan 3 vaihtoehtoisen jäähdytystarkastelun mukaan 1785 kWh/a. Kokonaisenergiankulutus pienenee noin 13 kWhE/(m2 a). Taulukko 33.