Hyödyntämiskohteet Vesihuoltolaitoksilla tarvitaan lämpöenergiaa voi hyödyntää seuraaviin kohteisiin: Kiinteistöjen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Lämmin käyttövesi henkilökunnan käyttöön Lämmin käyttövesi tuotannon tarpeisiin Prosessilämmitykset (esimerkiksi mädättämö) Yleisimmin käytetyt ratkaisut Tyypillisimpiä LTO ja lämpöpumppuratkaisuja vesihuoltolaitoksilla ovat: Kiinteistöjen

Lue lisää taloautomaatiosta Lue lisää: Vesikiertoinen lämmitys – ylläpito ja säätö Lue lisää: Kuiva sähkölämmitys – ylläpito ja säätö

Tavoitearvoja erilaisten sähkölämmitteisten talotyyppien energiankulutukselle, kWh/vuosi Sähkön Käyttöveden Kotitalous- Lämmitys- ja kokonaiskulutus lämmitys sähkö kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, noin 120 m2 • kaksi asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 16 000 1 600 3 500 10 900 16 800 3 200 4 600 9 000 17 150 3 200 4 600 9 350 • kaksi asukasta 90-luvun pientalo, noin 150 m2 • neljä

Talon vastaanotossa valvoja ja LVI-urakoitsija tarkistavat lämmitys- ja ilmanvaihtotekniikan säädöt. Talon ilmamäärät ja painesuhteet säädetään kuntoon, jotta kunkin huonetilan tulo- ja poistoilmanvaihto sekä lämmitys toimivat suunnitelmien mukaisesti. Loppukatselmus Loppukatselmuksessa rakennusvalvonta toteaa hankkeen rakennuslupa-asiakirjojen mukaisesti valmiiksi.

Tyhjien huoneiden tai tilojen, joissa ei oleskella jatkuvasti, lämmitys kannattaa ehdottomasti kytkeä pois päältä tai lämpötila alentaa pysyvästi. Lämpötilan voi nostaa tilapäisesti takaisin normaaliksi tarvittaessa ja käytön jälkeen alentaa uudelleen tai kytkeä lämmitys pois päältä.

Hyödynnä kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityksessä aikaohjausta siten, että lämmitys on päällä niinä aikoina, kun yleensä käyt suihkussa. Sulje lämmitys kesäksi. Tarkista vuosittain lämmitysjärjestelmän toiminta ja tee tarvittavat huollot. Tarkista patteritermostaattien toimivuus vähintään kerran vuodessa. Tarkista Ikkunoiden ja ovien tiivisteet ja vaihda ne tarvittaessa.

Rakennuksen lämmitys- eli patteriverkoston perussäädössä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä säädetään toimimaan suunnitellulla tavalla. Perussäädöllä varmistetaan, että vesi kiertää verkon jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti rakennuksen eri osissa.

Taulukko 2: Erilaisten sähkölämmitteisten talotyyppien energiankulutuksen tavoitearvoja, kWh/vuosi Sähkön kokonaiskulutus Käyttöveden lämmitys Kotitaloussähkö Lämmitys- ja kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, n. 120 m2 – kaksi asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 70-luvun pientalo, n. 120 m2 – kaksi asukasta 16 000 1 600 3 500 10 900 90-luvun pientalo, n. 150 m2 – neljä asukasta 16 800 3

Nykyinen lämmitysjärjestelmä: vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla: Kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a, joka jakautuu Käyttösähkö 10 MWh/a Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a Tilojen lämmitys 65 MWh/a Vertailussa arvioitiin kolmea vaihtoehtoa: Sähkölämmitys “Huono” maalämpöpumppu COP* 2,9 “Hyvä” maalämpöpumppu COP 3,7 *COP= tuotetun lämpöenergian suhde käytettyyn sähköenergiaan Arvioinnissa

Tarkista sekä automaatiojärjestelmästä että paikan päällä huoneissa, etteivät lämmitys ja jäähdytys toimi samanaikaisesti. Seuraa jäähdytyksen toimintaa myös talvella ja arvioi, miksi silloinkin tarvitaan koneellista jäähdytystä, vapaajäähdytystä tai kaukojäähdytystä. Omistaja: Järjestelmän käyttöönotto vaatii jo varhain myös kiinteistöhuollon osallistumista.