Siirry sisältöön

102 hakutulosta

Työn toteutus Täsmäkatselmuksessa selvitetään ja analysoidaan vapaasti valittavin osinkohteen energiankäyttöä, energiansäästöpotentiaalia, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sekä esitetään säästötoimenpiteitä.
E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.
Järkevän energiankäytön pitäisi olla osa kiinteistön jatkuvaa ylläpitoa ja asumistapaa. Uusinnan yhteydessä valitaan ja päätetään tilojen tavoitelämpötilat. Näillä päätöksillä on ratkaiseva merkitys asumisen energiatehokkuuteen ja energiakustannuksiin.
Lähde: Helsingin Energia Tehostamistoimenpiteitä Talon energiankäyttö on vähäistä, joten energiankulutuksen tehostamiseksi ei ole enää merkittävästi tehtävää. Vastaavanlaisissa vesikiertoisissa sähkölämmitystaloissa kulutus on 26 000–32 000 kWh ja maalämpöä käyttävissä 15 000–18 000 kWh vuodessa.
Jos kiinteistössä on tehty hyvin merkittäviä energiatehokkuuteen vaikuttavia muutoksia ja LVI-tekniset selvitykset ja laskelmat osoittavat, että rakennuksen tehontarve tai energiankäyttö ovat huomattavasti muuttuneet, on tärkeää käydä lämmönmyyjän kanssa keskustelu, vaikuttaako nykytila kaukolämmön sopimukseen tai maksuihin.
kuukausittain (kaukolämpö, sähkö) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö) – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa taloudelliset vaikutukset – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin
Lue lisää »           Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.
0.0 LÄHTÖTILANNE 2023 2024 2025 2026 2027 Vuotuinen säästö energialaskussa lähtötilanteeseen verrattuna (€/a) ** 0 0 37,525 39,415 40,597 41,815 98,832 Päästöt tCO2ekv/a ** 37.9 37.9 21.3 20.4 19.6 18.7 7.1 *laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön **laskenta perustuu todelliseen energiankäyttöön ***Tavoitteena päästötön rakennus Laajennettu PTS laadittu/päivitetty: 28.11.2022
Tarkastelu edellytetään tehtäväksi, mutta laajuus ja yksityiskohtaisuus voidaan päättää kohde‐ kohtaisesti.    4.2.1 LVI‐järjestelmät  Tekstissä analysoidaan voimalaitoksen LVI‐järjestelmät ja raportoidaan niiden energiankäytön merkitys ja ener‐ giatehokkuus. 
Savukaasun  käsittelyjärjestelmien  energiankäytön  ja  energiatehokkuuden  merkitys  voimalaitoksen  oma‐ käyttöenergialle voi vaihdella merkittävästi voimalaitoskohtaisesti, mikä on otettava huomioon työpanoksessa.