VÄLTÄ VAJAATÄYTTÖÄ Jos uuni on jatkuvasti vajaatäyttöinen, kannattaa harkita muita toimia, esimerkiksi uunin osastointia, energiankäytön tehostamiseksi. Osastointi mahdollistaa lämmityksen ja mahdollisen ilmankierron vain tarvittavissa osissa uunia. Jos se ei ole teknisesti mahdollista, lämmitystä ja ilmankiertoa on ohjattava tuotantomäärän perusteella.

Kilpailussa etsittiin ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.

Energiansäästö on silloinkin ajankohtaista, sillä tulevaisuudessa meidän on opittava ohjaamaan energiankäyttöämme niihin hetkiin, jolloin uusiutuvaa tuuli- ja aurinkoenergiaa on paljon tarjolla, ja vähennettävä kuluttamista silloin, kun energiasta on pulaa. Automaatio tulee tässä toki avuksemme, Kati Laakso ennustaa.

. – Haasta Energia-assaria aihepiireistä, jotka koet kiinnostaviksi taloyhtiön energiankäytön pienentämisen näkökulmasta. Tekoälyn koulutus jatkuu ja Energia-assarille opetetaan uusia asioita, joista käyttäjät ovat kiinnostuneita, Ketomäki vakuuttaa.

Puheenvuorossaan Pasi Laitala avaa sitä, miten kunnat ja kaupungit voivat yhdessä kumppaneiden ja kuntalaisten kanssa vauhdittaa ilmastotyötä ja toimia edelläkävijöinä esimerkiksi liikkumisen, energiankäytön ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen keinoin. Tiia Merenheimo Tiia Merenheimo työskentelee Motivassa asiantuntijana vauhdittamassa kuntien resurssiviisaita tavoitteita.

. – Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

. – Tarkka tieto omasta kulutuksesta ja kulutuksen vertaaminen vastaavanlaisten kotien kulutukseen on ensimmäinen askel kodin energiankäytön ja energiatehokkuuden arviointiin. Toteutunut lämmitysenergian kulutustieto on aina myös tärkeä suunnittelun lähtötieto, jos mietitään lämmitysjärjestelmän parannuksia tai uudistamista, Suur-Uski kertoo.

Säästökohteet liittyivät energiankäyttöön, jätteiden käsittelykustannuksiin, raaka-aineiden käyttöön ja hävikin minimointiin. – Osa tunnistetuista säästökohteista vaatii investointeja, osa on pieniä ja helpommin toteutettavia ja jo osin käytäntöön vietyjä, Savolainen kertoo. – Katselmuksen paras anti oli mielestäni materiaalitaseen selvittäminen.

. ‒ Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Energian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Varsinainen katselmus käynnistyi tuotantolaitoksen yhteyshenkilöiden kanssa pidetystä aloituskokouksesta, jossa käytiin läpi tehtaan toimintoja ja niiden energiankäyttöä.