Rakennuksen lämmitysjärjestelmän energiankäyttöön kuuluvat tilojen lämmityksen, ilmanvaihdon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen energiankäyttö.

. • Kulutusseuranta mahdollistaa kiinteistön omistajalle tavoitteellisen energiankäytön hallinnan.

Aiemmin Energiavirasto on rahoittanut selvitykset metsä- ja metalliteollisuuden energiankäytön tehostamismahdollisuuksista. Kaupan alan hukkalämpöselvitys: Lisätiedot: Energiavirasto yli-insinööri Johanna Kirkinen puh. 029 505 0175 johanna.kirkinen@energiavirasto.fi Motiva Oy johtava asiantuntija Lea Gynther puh. 09 6122 5044 lea.gynther@motiva.fi Palaa otsikoihin

Motivan valtakunnallinen energianeuvonta opastaa fiksuun energiankäyttöön. Asiantuntija vastaa Facebookissa Asiaa energiasta -sivulla kuluttajien kysymyksiin.

* 30.3.2009 Pertti Koski, Motiva Oy * * * Esittäjä, päivämäärä Nykytilan kuvaus: energiankäyttö ja hankinta, nykyiset käytännöt ja keskeiset toimijat, toteutetut toimenpiteet, nykyiset energianhallinnan tavoitteet Tavoitteet energiansäästölle ja jatkuvan parantamisen periaatteen soveltaminen Energiansäästökeinojen tunnistaminen ja priorisointi, vastuutahojen nimeäminen ja vaikutusten

. – Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

. – Tarkka tieto omasta kulutuksesta ja kulutuksen vertaaminen vastaavanlaisten kotien kulutukseen on ensimmäinen askel kodin energiankäytön ja energiatehokkuuden arviointiin. Toteutunut lämmitysenergian kulutustieto on aina myös tärkeä suunnittelun lähtötieto, jos mietitään lämmitysjärjestelmän parannuksia tai uudistamista, Suur-Uski kertoo.

Säästökohteet liittyivät energiankäyttöön, jätteiden käsittelykustannuksiin, raaka-aineiden käyttöön ja hävikin minimointiin. – Osa tunnistetuista säästökohteista vaatii investointeja, osa on pieniä ja helpommin toteutettavia ja jo osin käytäntöön vietyjä, Savolainen kertoo. – Katselmuksen paras anti oli mielestäni materiaalitaseen selvittäminen.

Kilpailussa etsittiin ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.

Muun muassa linjojen pesuaikojen ja tuotteiden suodatusten optimointi eivät vaadi juurikaan investointeja, mutta niiden vaikutus energiankäytön ja jätteen määrään pienenemiseen ovat nähtävissä nopeasti. Luonnollisesti optimoinnit vaativat kuitenkin merkittävän määrän seurantaa sekä henkilöstöresursseja ja näin ollen ovat kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen.