KATSELMUKSEN TULOKSIA • Materiaalinkäytön säästötoimenpiteet vaikuttavat myös tuotannon energiankäyttöön • Tunnistettujen toimenpiteiden säästöpotentiaali on vuositasolla merkittävä (noin 0,5 milj. euroa vuodessa ISO 14051 MFCA-laskennan mukaan) Työpajatyöskentely sitouttaa Materiaalivirtojen tarkastelun tekivät Sauli Eerola (päävastuullinen katselmoija) Muovipoli Oy:stä ja Jukka Heiskanen

Energiansäästö on silloinkin ajankohtaista, sillä tulevaisuudessa meidän on opittava ohjaamaan energiankäyttöämme niihin hetkiin, jolloin uusiutuvaa tuuli- ja aurinkoenergiaa on paljon tarjolla, ja vähennettävä kuluttamista silloin, kun energiasta on pulaa. Automaatio tulee tässä toki avuksemme, Kati Laakso ennustaa.

. – Haasta Energia-assaria aihepiireistä, jotka koet kiinnostaviksi taloyhtiön energiankäytön pienentämisen näkökulmasta. Tekoälyn koulutus jatkuu ja Energia-assarille opetetaan uusia asioita, joista käyttäjät ovat kiinnostuneita, Ketomäki vakuuttaa.

Vuoden Energianerokas -kilpailu nostaa esiin oivaltavia ja erottuvia tekoja, joita energiatehokkuussopimuksiin liittyneet sadat toimijat toteuttavat vuosittain energiankäytön tehostamiseksi.

Tämä vertailutaso voi olla nykyisen käytössä olevan ratkaisun energiankäyttö, markkinoilla oleva keskimääräinen tai huonoin sallittu taso, tai ekosuunnitteludirektiiivin määrittämä minimitaso.

Varsinainen katselmus käynnistyi tuotantolaitoksen yhteyshenkilöiden kanssa pidetystä aloituskokouksesta, jossa käytiin läpi tehtaan toimintoja ja niiden energiankäyttöä.

Kulutusjoustolla voidaan: pienentää hetkellistä käyttöä, siirtää käyttöä toiseen ajankohtaan, jolloin tehoa on saatavilla paremmin, halvemmin ja vähäpäästöisemmin, sekä optimoida energiankäyttöä todellisen tarpeen mukaiseksi, mikä johtaa laajempaan energiansäästöön. Kulutusjoustoa kutsutaan myös kysyntäjoustoksi. Mitä hyötyä kulutusjoustosta on kuluttajalle?

Kilpailussa etsittiin innovatiivista ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen tai omavaraisuuden parantamiseen.

Muun muassa linjojen pesuaikojen ja tuotteiden suodatusten optimointi eivät vaadi juurikaan investointeja, mutta niiden vaikutus energiankäytön ja jätteen määrään pienenemiseen ovat nähtävissä nopeasti. Luonnollisesti optimoinnit vaativat kuitenkin merkittävän määrän seurantaa sekä henkilöstöresursseja ja näin ollen ovat kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen.

. ‒ Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Energian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.