Lämmitystehon mitoituksessa sisäisiä ja auringon aiheuttamia lämpökuormia ei oteta huomioon. 2.8 Energiankäytön mittaus 2.8.1 Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää.

Osakkaita puolestaan autetaan luomaan yhteinen näkemys taloyhtiön energiankäytöstä.

Lisätietoja: Motiva Oy asiantuntija Päivi Suur-Uski paivi.suur-uski@motiva.fi puh. 044 300 1369 www.motiva.fi/kesa Motivan valtakunnallinen energianeuvonta opastaa fiksuun energiankäyttöön. Asiantuntija vastaa Asiaa energiasta – Facebook-sivulla kuluttajien kysymyksiin.

Katselmuksen käytännön toteutuksesta vastasi suunnittelutoimisto Elomaticin energia-asiantuntija Anssi Nevalainen , joka kertoo, että katselmuksen päätarkoitus oli saada kattava käsitys T-sairaalan energiankäytöstä ja antaa suosituksia erilaisten säätöjen optimoinnista. Lisäksi saatiin näkemystä suurempien energiainvestointien tueksi.

Lämmitysjärjestelmän energiankäyttö. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan rakennuksen lämmitysjärjestelmän energiankäyttöön kuuluisivat tilojen lämmityksen, ilmanvaihdon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen energiankäyttö. Momentti vastaisi voimassa olevan asetuksen määräystä 4.4.1, eikä se sisällä asiallisia muutoksia nykytilaan.

EnergiaHelppi auttaa asukkaita energiankäyttöön ja -kulutukseen liittyvissä asioissa henkilökohtaisesti. Palvelusta saa apua esimerkiksi erilaisiin energiajärjestelmiin liittyen. Iin kunta on tehnyt ruohonjuuritason ilmastotyötä yhdessä kuntalaisten kanssa useassa hankkeessa.

Yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole, vaan valinta on tehtävä aina kohteen sekä kohteen energiankäytön ja tarpeiden mukaan. Monesti investointikustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto tuo pienemmät energiakulut ja päinvastoin. Lämmitystapavaihtoehtojen vertailua voi tehdä Motivan lämmitystapojen vertailulaskurilla ja näin saada käsitystä investoinnista ja tulevista energiakuluista.

Kaupungin alueella on paljon vapaa-ajan rakennuksia (kesämökkejä), mutta näiden kerrosalasta ja energiankäytöstä ei ole tarkempaa tietoa, koska niistä ei ole julkaistu tilastotietoa. Uudisrakentaminen on alueella vähäistä eikä alueella ole ainakaan vielä uusia kaavoitettuja alueita joita kuntakatselmuksessa olisi syytä tarkastella.

On myös huomioitavaa, että esimerkiksi puutuoteteollisuuden pölynpoistoratkaisuissa suodatettu ilma saatetaan palauttaa takaisin tuotantotilaan, mikä onkin energiankäytön kannalta järkevää. Ilmaa saatetaan myös suodattaa 1 kierrättämällä ilmaa erillisten suodatinlaitteiden läpi.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (43 %) ja tieliikenne (40 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. Uusiutuvat energialähteet kattoivat yhteensä 33 % energialähteistä ja 68 % alueen omasta energiantuotannosta.