Viime talven tiukka energiatilanne herätti vapaa-ajan asuntojen omistajat miettimään myös loma-asumisen energiankäyttöä. Talviaikaisen lämmityksen vaihtoehdot ja kustannukset sekä sisälämpötilojen laskemisen riskit herättivät huolta.

Lue lisää 4.1.2023 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

Noin puolet yrityksistä teollisuudessa ja energia-alalla uskovat investoivansa myös tuotantoprosessin energiankäytön tehostamiseen. Yli 90 % vastaajista sanoo yrityksen ottavan energiatehokkuuden huomioon aina tai useimmiten korvaus- tai uusinvestointien sekä prosessimuutosten yhteydessä.

Energiaopetuksen vahvempi linkittäminen opetussuunnitelmiin, opetuksen nivominen läpileikkaavasti eri oppiaineisiin ja arjen energiankäyttöön mainittiin vahvoina kannusteina ja sitouttajina energiaopetuksen toteutuksessa.

4.1.2023 10.00 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

Energiatehokkuustyökalun testauksessa energiatehokkuuden ammattilainen käy Motivassa kehitetyn mallin mukaisesti systemaattisesti läpi kohteen energiankäytön ja siihen vaikuttavien järjestelmien ja laitteiden nykytilan. Testaustyön lopputuloksena syntyy kohteelle toimenpide-ehdotukset energiankäytön tehostamiseksi sekä energiakustannusten ja CO 2 -päästöjen vähentämiseksi.

Teollisuus Vuonna 2022 teollisuuden energiankäyttö Suomessa oli 126 TWh eli noin 44 % loppukäytöstä. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022.

Vuonna 2026 voimaan astuva velvoite koskee jatkossa kaikkia yrityksiä, joiden kolmen edellisen vuoden keskimääräinen energiankäyttö on vuosittain 2 800–24 000 megawattituntia. Ensimmäistä kertaa lain soveltamisalan piiriin siirtyvät pk-yritykset voivat vielä vuoden 2024 ajan hyödyntää valtion energiatuen energiakatselmukseen.

Järkevän energiankäytön pitäisi olla osa kiinteistön jatkuvaa ylläpitoa ja asumistapaa. Uusinnan yhteydessä valitaan ja päätetään tilojen tavoitelämpötilat. Näillä päätöksillä on ratkaiseva merkitys asumisen energiatehokkuuteen ja energiakustannuksiin.

Rakennusten älykkyys mahdollistaa joustavan energiankäytön Rakennusten älyindikaattorin tavoitteena on arvioida rakennusten älyvalmiuksia yhtenevän menetelmän avulla. Indikaattorin avulla voidaan arvioida rakennuksen taloteknisten järjestelmien tasoa energiatehokkuuden, rakennuksen käyttäjän sekä energian kysyntäjouston näkökulmasta.