Esimerkkejä energiaremonteista Näillä sivuilla esitellään esimerkkejä taloyhtiöissä toteutetuista remonteista, joissa on merkittävästi parannettu energiatehokkuutta ja lisätty uusiutuvan energiankäyttöä. Ota yhteyttä Asiaa Energiasta -neuvonta Lähetä sähköpostia Vastaamme sähköpostitse lähetettyihin viesteihin saapumisjärjestyksessä.

KATSELMUKSEN TULOKSIA • Materiaalinkäytön säästötoimenpiteet vaikuttavat myös tuotannon energiankäyttöön • Tunnistettujen toimenpiteiden säästöpotentiaali on vuositasolla merkittävä (noin 0,5 milj. euroa vuodessa ISO 14051 MFCA-laskennan mukaan) Työpajatyöskentely sitouttaa Materiaalivirtojen tarkastelun tekivät Sauli Eerola (päävastuullinen katselmoija) Muovipoli Oy:stä ja Jukka Heiskanen

Energiansäästö on silloinkin ajankohtaista, sillä tulevaisuudessa meidän on opittava ohjaamaan energiankäyttöämme niihin hetkiin, jolloin uusiutuvaa tuuli- ja aurinkoenergiaa on paljon tarjolla, ja vähennettävä kuluttamista silloin, kun energiasta on pulaa. Automaatio tulee tässä toki avuksemme, Kati Laakso ennustaa.

. – Haasta Energia-assaria aihepiireistä, jotka koet kiinnostaviksi taloyhtiön energiankäytön pienentämisen näkökulmasta. Tekoälyn koulutus jatkuu ja Energia-assarille opetetaan uusia asioita, joista käyttäjät ovat kiinnostuneita, Ketomäki vakuuttaa.

. – Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia. Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

. – Tarkka tieto omasta kulutuksesta ja kulutuksen vertaaminen vastaavanlaisten kotien kulutukseen on ensimmäinen askel kodin energiankäytön ja energiatehokkuuden arviointiin. Toteutunut lämmitysenergian kulutustieto on aina myös tärkeä suunnittelun lähtötieto, jos mietitään lämmitysjärjestelmän parannuksia tai uudistamista, Suur-Uski kertoo.

Säästökohteet liittyivät energiankäyttöön, jätteiden käsittelykustannuksiin, raaka-aineiden käyttöön ja hävikin minimointiin. – Osa tunnistetuista säästökohteista vaatii investointeja, osa on pieniä ja helpommin toteutettavia ja jo osin käytäntöön vietyjä, Savolainen kertoo. – Katselmuksen paras anti oli mielestäni materiaalitaseen selvittäminen.

Kilpailussa etsittiin ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.

Puheenvuorossaan Pasi Laitala avaa sitä, miten kunnat ja kaupungit voivat yhdessä kumppaneiden ja kuntalaisten kanssa vauhdittaa ilmastotyötä ja toimia edelläkävijöinä esimerkiksi liikkumisen, energiankäytön ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen keinoin. Tiia Merenheimo Tiia Merenheimo työskentelee Motivassa asiantuntijana vauhdittamassa kuntien resurssiviisaita tavoitteita.

Oheisille sivuille on koottu Tilastokeskuksen julkaiseman aineiston pohjalta keskeisiä Suomen energiankäyttöön liittyviä tietoja.