Teollisuus Vuonna 2022 teollisuuden energiankäyttö Suomessa oli 126 TWh eli noin 44 % loppukäytöstä. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022.

Testauksen yhteydessä energiatehokkuuden ammattilainen käy Motivassa kehitetyn mallin mukaisesti systemaattisesti läpi kohteen energiankäytön ja siihen vaikuttavien järjestelmien ja laitteiden nykytilan. Testaustyön lopputuloksena syntyy kohteelle toimenpide-ehdotukset energiankäytön tehostamiseksi sekä energiakustannusten ja CO 2 -päästöjen vähentämiseksi.

Rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Tampere-talolle on laskettu rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Green Building Council Finland mittariston mukaan. Energiankäytön hiilijalanjälki mittaa käyttäjän toimintaa rakennuksessa ja on näin soveltuva mittari kiinteistön käyttäjän omien päästöjen mittaamiseen ja kehittämiseen.

Sepa Oy Ensimmäisenä esimerkkikohteena on kattoristikoita ja muita puurakenteita valmistava Sepa Oy, joka teetti tuotantolaitoksen energiankäyttöön keskittyvän täsmäkatselmuksen energianhinnan kallistumisen myötä.

Koska energiankäytön kustannukset eivät kohdistu suoraan tilojen käyttäjille, he eivät välttämättä osaa ajatella oman toimintansa vaikutusta rakennuksen energiakäyttöön. Siksi tilojen käyttäjiä on hyvä muistuttaa vastuullisesta energiankäytöstä.

Myös sauna- ja pesutiloista löytyy usein energiankäytön tehostamismahdollisuuksia. Keskimääräinen energiansäästötoimien kustannussäästö on 9 prosenttia. Motivan SlideShare: Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksille from Motiva

Koulut ja oppilaitokset Koulujen energiankäytössä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä tehostamalla ilta- ja viikonloppukäytön energiatehokkuutta. Energiakatselmuksissa on löydetty keskimäärin 13 prosentin suuruiset kustannussäästöt. Energiansäästöä on mahdollista saada niin sähkön-, lämmön- kuin vedenkulutuksessakin.

kuukausittain (kaukolämpö, sähkö) ja perus- ja tehomaksujen perusteeseen (kaukolämpö, sähkö) – energiankäyttöä arvioitaessa on otettava huomioon, että ilmanvaihdon ilmavirrat muuttuvat lähtötilanteesta ja että lämmitysjärjestelmä on lähtötilanteessa epätasapainossa taloudelliset vaikutukset – arvio investointikustannuksista kokonaisuudessaan – arvio vaikutuksista energiakustannuksiin

Myös maakuntien ja alueiden strategiassa voi määrittää esimerkiksi sen, että toimija antaa erilaisia sitoumuksia muun muassa uusiutuvaan energiankäyttöön, energiatehokkuuteen, hiilineutraaliuteen tai resurssiviisauteen liittyen. Laaja-alaisimpia sitoumuksia ovat esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus, Hinku ja Fisu.

Lue lisää 19.12.2023 Kouvolan kaupunki: Jatkuvan katselmuksen mallista lisää tehoa energianhallintaan Kouvolan kaupunki kehittää energiakatselmuksiin uudenlaista toimintamallia, jolla tehostetaan energiankäyttöä ja saadaan kustannussäästöjä. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat lupaavia.