Työn toteutus Täsmäkatselmuksessa selvitetään ja analysoidaan vapaasti valittavin osinkohteen energiankäyttöä, energiansäästöpotentiaalia, uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sekä esitetään säästötoimenpiteitä.

Sen jälkeen tein päivän kestäneen kierroksen yrityksen tiloissa, joissa keskustelin henkilökunnan kanssa ja tein energiankäyttöön liittyviä havaintoja, Vuores kertoo.

E-luvun laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön ja muu laskenta todelliseen energiankäyttöön. Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Viime talven tiukka energiatilanne herätti vapaa-ajan asuntojen omistajat miettimään myös loma-asumisen energiankäyttöä. Talviaikaisen lämmityksen vaihtoehdot ja kustannukset sekä sisälämpötilojen laskemisen riskit herättivät huolta.

Energiatehokkuussopimukset näkyvät painokkaasti myös Suomen valmistelussa olevassa uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa, jossa ne ovat mukana yhtenä toimivimpana keinona tehostaa energiankäyttöä Suomessa.

Kulutusseuranta mahdollistaa tehokkaan ja tavoitteellisen energiankäytön. Seurannalla saadaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi kiinteistön energiankäytön jakaantumisesta, ajallisista vaihteluista ja energian vuotokohdista. Seuranta mahdollistaa poikkeamiin puuttumisen. On tärkeää varmistaa, että kaikki laitteet huolletaan asianmukaisesti ja ajallaan.

Lue lisää 4.1.2023 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

4.1.2023 10.00 Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

Teollisuus Vuonna 2022 teollisuuden energiankäyttö Suomessa oli 126 TWh eli noin 44 % loppukäytöstä. Teollisuuden sähkönkulutus oli 36 TWh. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden energiankäytöstä on noin 58 %, kemianteollisuuden 17 % ja metallinjalostuksen 14 %. Teollisuuden energian loppukäyttö väheni 17 % ajanjaksolla 2000–2022.

Energiatehokkuustyökalun testauksessa energiatehokkuuden ammattilainen käy Motivassa kehitetyn mallin mukaisesti systemaattisesti läpi kohteen energiankäytön ja siihen vaikuttavien järjestelmien ja laitteiden nykytilan. Testaustyön lopputuloksena syntyy kohteelle toimenpide-ehdotukset energiankäytön tehostamiseksi sekä energiakustannusten ja CO 2 -päästöjen vähentämiseksi.