Järkevän energiankäytön pitäisi olla osa kiinteistön jatkuvaa ylläpitoa ja asumistapaa. Uusinnan yhteydessä valitaan ja päätetään tilojen tavoitelämpötilat. Näillä päätöksillä on ratkaiseva merkitys asumisen energiatehokkuuteen ja energiakustannuksiin.

Rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Tampere-talolle on laskettu rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Green Building Council Finland mittariston mukaan. Energiankäytön hiilijalanjälki mittaa käyttäjän toimintaa rakennuksessa ja on näin soveltuva mittari kiinteistön käyttäjän omien päästöjen mittaamiseen ja kehittämiseen.

Lähde: Helsingin Energia Tehostamistoimenpiteitä Talon energiankäyttö on vähäistä, joten energiankulutuksen tehostamiseksi ei ole enää merkittävästi tehtävää. Vastaavanlaisissa vesikiertoisissa sähkölämmitystaloissa kulutus on 26 000–32 000 kWh ja maalämpöä käyttävissä 15 000–18 000 kWh vuodessa.

Jos kiinteistössä on tehty hyvin merkittäviä energiatehokkuuteen vaikuttavia muutoksia ja LVI-tekniset selvitykset ja laskelmat osoittavat, että rakennuksen tehontarve tai energiankäyttö ovat huomattavasti muuttuneet, on tärkeää käydä lämmönmyyjän kanssa keskustelu, vaikuttaako nykytila kaukolämmön sopimukseen tai maksuihin.

Lue lisää »           Ilmatieteen laitos ja Motiva Oy: Lämmitysenergian kulutuksen normitus päivittyy – lämmitystarveluvut laskettu uuden ilmastollisen vertailukauden mukaan Energiankulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle.

0.0 LÄHTÖTILANNE 2023 2024 2025 2026 2027 Vuotuinen säästö energialaskussa lähtötilanteeseen verrattuna (€/a) ** 0 0 37,525 39,415 40,597 41,815 98,832 Päästöt tCO2ekv/a ** 37.9 37.9 21.3 20.4 19.6 18.7 7.1 *laskenta perustuu vakioituun energiankäyttöön **laskenta perustuu todelliseen energiankäyttöön ***Tavoitteena päästötön rakennus Laajennettu PTS laadittu/päivitetty: 28.11.2022

Tarkastelu edellytetään tehtäväksi, mutta laajuus ja yksityiskohtaisuus voidaan päättää kohde‐ kohtaisesti.    4.2.1 LVI‐järjestelmät  Tekstissä analysoidaan voimalaitoksen LVI‐järjestelmät ja raportoidaan niiden energiankäytön merkitys ja ener‐ giatehokkuus. 

. • TransEcon keskeisiä tavoitteita ovat tieliikenteen energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttöönoton lisääminen. • VTT koordinoi TransEco-ohjelmaa, jonka tutkimusosapuolia ovat VTT:n lisäksi Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Metropolia ja Turun AMK.

Alkuvaiheessa seurantapalavereja kannattaa pitää useammin ja jatkossa esimerkiksi kerran vuodessa käydä läpi olennaisimmat energiankäyttöön vaikuttavat asiat. Energiakatselmus voidaan uusia tai päivittää, kun edellisestä katselmuksesta on kulunut kolme vuotta.

Savukaasun  käsittelyjärjestelmien  energiankäytön  ja  energiatehokkuuden  merkitys  voimalaitoksen  oma‐ käyttöenergialle voi vaihdella merkittävästi voimalaitoskohtaisesti, mikä on otettava huomioon työpanoksessa.