Kotitalouksien energiankäytöstä tilojen lämmityksen osuus oli 61 %, vedenlämmityksen osuus 16 %, saunojen osuus 5 % ja valaistuksen ja sähkölaitteiden osuus 14 % ja vapaa-ajanasuntojen osuus oli 5 % kokonaisuudesta. Kotitalouksien energiankulutus kasvoi 27 % ajanjaksolla 2000–2022 (ilman lämpötilakorjausta).

Ylijäämälämmön talteenotto ja hyödyntäminen on kannattavaa, sillä se parantaa energiankäytön tehokkuutta sekä vähentää polttoaineiden tarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Teollisuudessa lämpöä on mahdollista saada talteen prosessi- ja savukaasuista, jäte- ja jäähdytysvesistä sekä poistohöyryistä.

Sopimustoiminnalla tehostetaan liittyjän omaa energiankäyttöä ja samalla säästetään sähköä, lämpöä, polttoaineita ja kustannuksia. Samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Toiminta on tuottanut hyviä tuloksia ja vaikuttavuutta, jotka pystytään näyttämään toteen johdonmukaisen seurannan ja raportoinnin ansiosta.

Mitä vähemmän automaatio huolehtii tilojen energiankäytöstä, sitä enemmän käyttäjä voi vaikuttaa turhan energiankulutuksen karsimiseen. Hyvällä ohjeistuksella saa pienistä puroista yhdessä koko porukan kanssa ison energiansäästön virran”, muistuttaa erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.

Kun ne toimivat oikein, asuminen on terveellistä, turvallista ja kuluttaa energiaa mahdollisimman vähän. ”Asumiskustannuksista suurin osuus on energiankäyttöä”, kertoo Samuli Könkö , Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja.

Lisäksi katselmoijan on hallittava yleiset energiankäytön tehostamismenetelmät ja -tekniikat, osattava laskea säästötoimenpiteiden energiakulutus- ja kustannusvaikutukset katselmoitavassa kohteessa sekä omattava valmiudet kiinteistöjen ja prosessien LVI-mittauksien toteuttamiseksi.

Palkitut teot ovat esimerkkejä uudenlaisista ratkaisuista, jotka tehostavat energiankäyttöä ja kierrättävät hukkaenergiaa hyötykäyttöön.

Yhä useampia taloautomaation laitteita voidaan säätää etänä esimerkiksi matkapuhelimen sovelluksella tai internet-palvelun kautta, jolloin kiinteistön energiankäyttöä voidaan optimoida etänä. Moderneilla automaatioratkaisuilla kiinteistön laitteita voidaan ohjata myös jonkin ulkoisen tekijän, kuten kellonajan tai esimerkiksi sähkönhinnan mukaan.

Valtaosa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta ja yli neljännes koko energiankäytöstä tuotetaan puuperäisistä biomassoista. Voit tutustua tarkemmin puupolttoaineiden käyttömääriin Suomessa Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta: Tilastotietokanta (LUKE) Metsäpolttoaineet Energiakäyttöön tarkoitetusta puusta tai puutavarasta käytetään yleisesti termiä energiapuu.

Asiakkaan tulee saada laskun mukana tai esimerkiksi internetin välityksellä tietoja energiankulutuksestaan, kulutuksensa ilmastovaikutuksista, energiantuotannon polttoaineista sekä vertailutietoa muiden samanlaisten kuluttajien energiankäytöstä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin lämmityksen, jäähdytyksen ja vedenkulutuksen kustannusten jakamisesta.