Pidä lämpöpumppu kunnossa – Varmista energiatehokas toiminta Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta.

Valtaosa energiakatselmusten toimenpide-ehdotuksista liittyy rakennusautomaation ohjausten muutoksiin, joilla optimoidaan lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Usein toimenpiteet eivät vaadi lainkaan rahallisia panostuksia.

Aurinkovoimalaan kannatti investoida Katselmus suositteli pieniä säätöjä tehtaan nykyisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin, mutta muuten ne toimivat varsin hyvin. – Esimerkiksi ilmanvaihtolaitteet ja niiden lämmön talteenotto todettiin toimiviksi, eikä niistä löydetty merkittävää säästöpotentiaalia. Kuva 3.

Koneellista ilmanvaihtoa ei saa täysin sammuttaa, mutta puhallintehoa voi väliaikaisesti alentaa. – Liian pieneksi säädetty ilmanvaihtokoneen tuloilman jälkilämmitys aiheuttaa vedontunnetta. Liian korkea asetus puolestaan voi sotkea koneellisen ilmanvaihdon toimintaa sekä nostaa energiankulutusta.

Lisätietoja: Motiva Oy asiantuntija Teemu Kettunen puh. 050 568 9445 teemu.kettunen@motiva.fi Tukesin rekisterit (toiminnanharjoittajarekisteri ja asentajien pätevyysrekisteri): Toiminnanharjoittajarekisteri Lämpöpumppujen huolto-ohje Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden

Lämmönjakokeskus lämmittää asiakkaille käyttövettä tarpeen mukaan ja siirtää lämmön kaukolämpöverkosta asiakkaan rakennuksissa oleviin lämmönjakolaitteisiin, kuten pattereihin tai ilmanvaihtoon. ‒ Kaukolämmön päästöt ovat ehdottomasti lasku-uralla. Tämä kriisi tulee vahvistamaan vihreää siirtymää.

Ilmanvaihto on rakennusajan tavan mukaan painovoimainen. Kuva 4. Yläkerran viistokaton lappeissa on puolilämmintä varastotilaa, joka on osin eristetty. Talon ulkoseinän rakenteen Forsström tarkisti sekä yläkerran että ulkopuolelta seinän alaosan kautta. Talon E-luku on 369 joten energialuokka on E2018.

Lisätietoja: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry kehityspäällikkö Riikka Liedes riikka.liedes@stul.fi puh. 045 7734 8683 Motiva Oy johtava asiantuntija Harri Heinaro harri.heinaro@motiva.fi puh. 09 6122 5016 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään

Kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja on ilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa sekä ikkunat ja ulkoseinät. Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta. Kuva 1. Lämpöenergiatase 1960-1980 -lukujen asuinkerrostaloissa (lähde: Taloyhtiön energiakirja) Kuva 2.

Rakennukseen tulee 1,5 kerrosta ja koneellinen ilmanvaihto. Mitä lämmitysmuotoa suosittelisitte? Kallioperän puolesta myös maalämpö on mahdollinen ratkaisu. Vastaus: Rakennuksen koon perusteella maalämpö ei ole välttämättä ole kannattavin ratkaisu, etenkin kun kyseessä on uudistalon rakenteellinen energiatehokkuus eli kulutustaso pieni.