Lämmönjakokeskus lämmittää asiakkaille käyttövettä tarpeen mukaan ja siirtää lämmön kaukolämpöverkosta asiakkaan rakennuksissa oleviin lämmönjakolaitteisiin, kuten pattereihin tai ilmanvaihtoon. ‒ Kaukolämmön päästöt ovat ehdottomasti lasku-uralla. Tämä kriisi tulee vahvistamaan vihreää siirtymää.

Valtaosa energiakatselmusten toimenpide-ehdotuksista liittyy rakennusautomaation ohjausten muutoksiin, joilla optimoidaan lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Usein toimenpiteet eivät vaadi lainkaan rahallisia panostuksia.

Aurinkovoimalaan kannatti investoida Katselmus suositteli pieniä säätöjä tehtaan nykyisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin, mutta muuten ne toimivat varsin hyvin. – Esimerkiksi ilmanvaihtolaitteet ja niiden lämmön talteenotto todettiin toimiviksi, eikä niistä löydetty merkittävää säästöpotentiaalia. Kuva 3.

Lämmitysmuutosta suunnitellessa kannattaa samalla tarkastella myös pientalon energiatehokkuuden parantamista. ”Elinkaarikustannuksiltaan taloudellisin ratkaisu voikin löytyä energiatehokkuustoimien ja lämmitysmuutoksen yhdistelmästä, joka parantaa samalla ilmanvaihtoa ja asumisen laatua”, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen muistuttaa.

Ilmanvaihto on rakennusajan tavan mukaan painovoimainen. Kuva 4. Yläkerran viistokaton lappeissa on puolilämmintä varastotilaa, joka on osin eristetty. Talon ulkoseinän rakenteen Forsström tarkisti sekä yläkerran että ulkopuolelta seinän alaosan kautta. Talon E-luku on 369 joten energialuokka on E2018.

Lisätietoja: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry kehityspäällikkö Riikka Liedes riikka.liedes@stul.fi puh. 045 7734 8683 Motiva Oy johtava asiantuntija Harri Heinaro harri.heinaro@motiva.fi puh. 09 6122 5016 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään

Kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja on ilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa sekä ikkunat ja ulkoseinät. Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta. Kuva 1. Lämpöenergiatase 1960-1980 -lukujen asuinkerrostaloissa (lähde: Taloyhtiön energiakirja) Kuva 2.

Rakennukseen tulee 1,5 kerrosta ja koneellinen ilmanvaihto. Mitä lämmitysmuotoa suosittelisitte? Kallioperän puolesta myös maalämpö on mahdollinen ratkaisu. Vastaus: Rakennuksen koon perusteella maalämpö ei ole välttämättä ole kannattavin ratkaisu, etenkin kun kyseessä on uudistalon rakenteellinen energiatehokkuus eli kulutustaso pieni.

Laajempien energiakatselmusten lisäksi nykyään on tarjolla myös täsmäkatselmuksia. ”Täsmäkatselmuksessa keskitytään vielä tarkemmin johonkin osa-alueeseen, vaikkapa lämmitykseen, ilmanvaihtoon tai uusiutuvan energian käytön mahdollisuuksiin.

Lisätietoja: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry tekninen asiantuntija Matti Orrberg matti.orrberg@sahkoinfo.fi puh. 040 922 0675 www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan