Kaukolämpökatselmuksessa vastuuhenkilöinä voivat toimia Motivan kouluttamat energiakatselmoijat (lämpö-katselmoija (L) tai sähkö-katselmoija (S)) tai myös Motivan hyväksymät niin sanotut hakijavastuuhenkilöt. Kaukolämpökatselmukselle on sisällöllisesti kolme vaihtoehtoa: A: Koko kaukolämpöverkon ja siihen liittyvien energiantuotantolaitosten katselmointi.

Lämmitysenergiana voidaan käyttää esimerkiksi sähköä, maalämpöä, kaukolämpöä tai pellettilämmitystä. Ilmakiertoisessa lattialämmityksessä lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa jälkikäteen. Ilmalämmitys Perinteisessä ilmalämmityksessä ilma lämmitetään keskitetysti ja ilma jaetaan huoneisiin ikkunoiden eteen lattiaan sijoitetuista säleiköistä.

Teollisuuden vuotuisesta energiankäytöstä on katselmustoiminnan piiriin tullut lämmön ja polttoaineiden osalta 125,8 TWh ja sähkön osalta 47,1 TWh. Kuva 1. Energiakatselmustoimintaan myönnetty TEM-tuki ja katselmuskohteiden lukumäärä 1992–2018.

Katselmuskohteiden valinnan jälkeen kohteista kerätään perustiedot: tiedot toiminnasta, tuotannosta, prosesseista ja palveluista; rakennuksista lämmitettävät tilavuus- ja pinta-alatiedot; ja edellisen täyden vuoden energiatiedot (lämpö, sähkö, vesi). Katselmusmallit valitaan kohdekohtaisesti energian ja veden käytön, kustannusten, rakennustilavuuden ja tavoitteiden perusteella.

Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Ikkunalämmitys Sähkölämmitteisen ikkunan selektiivikalvo on läpinäkyvä sähköä johtava kalvo. Ikkunalämmitys ei yleensä sovellu huoneen päälämmitystavaksi, mutta se sopii tiloihin, joissa on suuria ikkunapintoja. Huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintahinta on hyvin edullinen verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Haittapuolena on korkea lämmitysenergian hinta.

Lisäksi vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa. Vesikiertoinen patterilämmitys Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa.

Sähkölämmitysjärjestelmissä sähkö muutetaan lämpöenergiaksi lämmityslaitteen sähkövastuksissa. Lämmön varastointi Lämpöä varastoidaan joko kustannussyiden takia tai sen vuoksi, että lämmöntuoton teho ja tarvittava teho vaihtelevat. Lämpöä varastoidaan useimmiten lämpimään veteen lämmitysvaraajassa tai talon rakenteisiin, yleensä betonilaattaan.

Energiakatselmukseen sisältyy aina koko kohteen lämmön, sähkön ja veden säästömahdollisuuksien sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien selvitys. Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret yritykset tekemään yrityksen energiakatselmuksen neljän vuoden välein; ensimmäisen kerran tämä piti tehdä 5.12.2015 mennessä.

Kaukojäähdytyksen tapauksessa taulukossa esitetään myös mitattu tai arvioitu jäähdytysjärjestelmän pumppauksen ja muu mahdollinen sähkönkulutus kuten huonelaitteiden kulutus yhtenä summana (Sähkö taulukossa 1). Jäähdytyskoneistojen tapauksessa pumppaus ym. sähkö sisältyy mitattuun tai arvioituun jäähdytyksen kokonaissähkönkulutukseen (Sähkö taulukossa 1).