Sähkösarakkeeseen on ilmeisesti tarkoitus laittaa ainoastaan laitesähkö, ei lämmitykseen käytettyä sähköä. Vastaus: Kyllä, vain laitesähkö. Lämmityksen käytetty sähkö esimerkiksi ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterissa on lämmitystarpeen tyydyttämiseen. Ostoenergiassa se kuuluu sähköenergiaan.”

Siten myös kahden muun sektorin osuus on keskimääräistä suurempi. 3.2.4 Sähkön energiatase Sähkön energiatase on esitetty liitteessä 3. Vantaa on sähkön nettotuoja, sähkön nettotuonti oli vuonna 2017 1411 GWh. 3.3 Lämmöntuotanto 3.3.1 Lämpöverkot Kaukolämpöverkon rakentaminen Vantaalla alkoi vuonna 1968 ja ensimmäinen asiakas liitettiin kaukolämpöön vuonna 1969.

60% 40 500 90 Fossiiliset Kaukolämpö Sähkö Kuva 6.

Sähkö: ____________MWh Kaukolämpö: ____________MWh Polttoaineet: ____________MWh Mikä:________________________________ Muu: ____________MWh Energiatiedot: (Kunta täyttää tarjouspyyntö- tai tukihakemusvaiheessa) Onko alueella sähkön erillistuotantoa? Kyllä (2) Ei (0) Ei tietoa (0) Onko alueella kauko-/aluelämmön tuotantoa?

Sähkön ja lämmön tuotanto Päästövähenemä 200 50 100 0 0 2018 2019 2020 2021 2022 Kuva 4.

Kaukolämmön kulutus ennen Hybridiä 1500 MWh Kaukolämmön kulutus asennuksen jälkeen 442 MWh Sähkön kulutuksen lisäys 173 MWh Kokonaisenergian säästö -58 % Säästö 41450 €/v CASE: As Oy Leikkipolku, Kouvola • Asennettu poistoilmasta lämpöä talteen ottava • kokonaisjärjestelmä 2015. • Rakennettu -73, 60 asuntoa • ja kolme rappua.

VUOSIKULUTUSTIETOJA 2021 2022 2023 2024 Sähkö Vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Vertaile kuukausikohtaisia kulutuksia energiayhtiön palvelusta. Lämmitys (ei sähkö) Kaukolämpö, vuoden kokonaiskulutus, kWh/v. Öljy, vuoden kokonaiskulutus, litraa/v. Puupelletti, vuoden kokonaiskulutus, kg/v. Puu, vuoden kokonaiskulutus, m3/v . Vesi Vuoden kokonaiskulutus, m3/v.

Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

. • Ko. kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on yhteensä 240 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 44 % ja sähkön osuus noin 56 %. • Yhteensä vuosina 1992-2016 on vastaavia pk-sektorin kohteita katselmoitu 628, joiden yhteinen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on 2 120 GWh. • Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 25 % (n.

. • Käytettävät energiamuodot: o Vakioidulla käytöllä laskettu ostoenergiamäärä, ilman energiamuotojen kertoimia  Ostoenergiankulutuksella tarkoitetaan sitä, paljonko rakennukseen vuodessa laskennallisesti tarvitaan sähkö- tai lämpöenergiaa tai polttoaineita, sisältää myös taloussähkön.