Siirry sisältöön

45 hakutulosta

2.6.1 Ilmanvaihdon energiatehokkuus varmistetaan rakennuksen käytön kannalta tarkoituksenmukaisilla keinoilla tinkimättä terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä sisäilmastosta. 2.6.1.1 Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kW/(m³/s).
S U O M E N R A K E NTA M I S M Ä Ä R ÄY S K O KO E L M A Energiatehokkuus Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Esipuhe Ympäristöministeriö julkaisee Suomen rakentamismääräyskokoelmassa rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaa koskevan ohjeen, käytettäväksi 1.1.2018 voimaantulevien energiatehokkuussäädösten soveltamisen tukena.
Energiatehokkuus vähentää hävikkiä. Esimerkiksi kaupoissa kylmälaitteiden kansitus parantaa lämpötilanhallintaa ja sitä kautta tuotteiden säilyvyyttä.
Energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt EURO- ja vaiheluokitukset eivät koske CO 2 -päästöjä. Raskaalle kalustolle ja työkoneille ei vielä ole olemassa virallisesti hyväksyttyä tapaa mitata hiilidioksidipäästöjä ja energiatehokkuutta.
Mikäli järjestelmässä on ollut ongelmia ja tilojen käyttäjiltä on tullut huonoa palautetta sisäolosuhteista, on hyvä tarkistaa koko verkosto, jotta kiinteistön olosuhteet saadaan kohdalleen ja energiatehokkuus paranee.
Avainsanat (asiasanat) Ammattikeittiö, hiilijalanjälki, kasvihuonekaasut, vastuullisuus, energiatehokkuus Muut tiedot
(Energiatehokkuus 2012). 1  Energiapalveludirektiivi (2006/32/EY), Ecodesign-direktiivi (2005/32/EY), Rakennusten energiatehokkuus -direktiivi (2002/91/EY) 7 Ympäristöjärjestelmiin tai ympäristömerkkien2 kriteereihin liittyy energian kulutuksen seurantaa ja vähentämistä.
Basic terms and criteria for specifying lighting requirements, Suomen standardisoimisliitto SFS, 2012 SFS-EN 15193 Rakennusten energiatehokkuus.
Sähköbussien etuja ovat päästöttömyys paikallisesti, hiljaisuus ja energiatehokkuus. Käytettäessä kestävästi tuotettua sähköä hiilidioksidipäästökin putoaa murto-osaan. HSL:n vuokraamat bussit tulevat koekäyttöön Espoossa ja Helsingissä. Koekäyttö kestää neljä vuotta ja hankkeen budjetti on enintään 6 miljoonaa euroa.
Pumpun valinnan ratkaisi energiatehokkuus. – Painotimme juuri energiatehokkuutta kilpailutuksessa, sillä perusteella valinta kohdistui LUT:n suunnittelemaan pumppuun. Kaupunki oli ennakkoluuloton ja ylipistossa tehtiin paljon työtä, Räsänen kertoo. Hankinnan valintaperusteena oli elinkaarikustannus.