Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.

Talvella 2022–2023 keskityttiin Astetta alemmas -kampanjassa nopeasti sähkön huippukulutukseen vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Näillä säästettiin energiaa yhteensä 4 TWh, mikä vastaa suuruusluokkana yli 80 prosenttia Helsingissä vuonna 2021 kulutetusta sähköstä. Kaiken lisäksi vältettiin sähkökatkot.

Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

Tämä voi olla melkoinen haitta, mikäli hyökkääjä onnistuu etäohjaamaan kiinteistön sähköistä lukitusta. ‒ Kun automaatio on etäohjattavaa, on rakennukseen oltava yhteys ulkopuolelta. Jos yhteys ei ole suojattu, eli esimerkiksi kodin laitteen salasanaa ei ole vaihdettu oletussalasanasta, niin sen väärinkäyttö on mahdollista.

Ratkaisuja haetaan ajoittaiseen sähkön riittävyyteen ja kustannusten pienentämiseen sekä uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Energiakatselmukset on hyväksi koettu keino vastata moniin tämän ajan haasteisiin.

Vähiten kannatusta saivat polttoaineen hinnan merkittävä nousu sekä sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävä kallistuminen.

Sähkö- ja elektroniikkaromussa olevat arvokkaat raaka-aineet halutaan tehokkaammin takaisin kiertoon – ja toisaalta niiden sisältämät vaaralliset aineet pois kierrosta. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Suunnitelmassa listataan noin 100 toimenpidettä, joilla tavoitteisiin päästään.

Lopulliset kustannukset riippuvat kuitenkin autosta, ajokilometreistä, ajotavoista ja sähkön hinnasta.

Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Lakiesityksellä toimeenpannaan EU:n säännöksiä, ja se on kiireellisyyden takia valmisteltu erillisenä käynnissä olevasta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta.

Tarkastelemme lisäksi kotitalouksien osallistumista sähkön kulutusjoustoon: millaisten kotitalouksien pitäisi omaksua joustava sähkönkäyttö, missä määrin joustoa tulisi tehdä ja miten toteuttaa? Faktatietoa asumisen energiankulutuksesta – mistä faktaa löytyy, ja kuinka tarkkaa se on?