Siirry sisältöön

55 hakutulosta

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.
Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.
Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon kuuluu pakollisina ammattiaineina sähkö- ja automaatioalalla toimiminen sekä pien- ja pienoisjännitesähköasennukset.
Harjoitustyössä perehdytään energian ja erityisesti sähkön käyttöön todellisten kotitalouskohteiden kautta, jotka tarjoavat myös ihan arjen asumisessa tarvittavaa tietoa, kuten millainen energiankäyttäjä minä/kotini on nyt?
Pienennä sähköntarvetta Tehtyjen PATE-analyysien perusteella teollisuudesta löytyy 20 - 50 prosentin tehostamispotentiaali paineilman sähkön käytössä. Tehtaista löytyy monesti kymmenittäin paineilmavuotoja, joiden yhteenlaskettu vuosikustannus on useita tuhansia euroja. Taulukko. Vuotoreiän suuruuden vaikutus vuotomäärään ja kustannuksiin. Taulukon luvut ovat suuntaa-antavia.
Aurinkoenergian hankinta Aurinkopaneelit on yksi vähäpäästöisimmistä tavoista tuottaa sähköä. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet 80 prosenttia viimeisten 10 vuoden aikana. Järjestelmän tekninen käyttöikä on 25–30 vuotta, ja se vaatii vain vähän huoltoa. Aurinkosahkoakotiin.fi -sivustolta löydät lisätietoa aurinkosähköjärjestelmien hankinnasta.
Myös sähköstä merkittävä osa tuotetaan uusiutuvalla energialla. Liikenteen virallisissa päästölaskelmissa sähkökäyttöisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan energiantuotannon päästöihin ja sitä kautta päästökaupan piiriin.
EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.
Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.
Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.