Laitteesta riippuen -15…-20 ºC:n pakkasilla tulee raja, jolloin pumppu tuottaa lämpöä vain saman verran kuin se kuluttaa sähköä. Tällöin pumpun käyttö ei ole enää kannattavaa, vaan se on sammutettava, ellei automatiikka huolehdi siitä. Elvarin lämpöpumppuprojektissa selvitetään miten erityyppiset lämpöpumput vaikuttavat sähkölämmitteisen asunnon ostoenergiankulutukseen.

Asukkaana on myös hyvä tietää, paljon taloyhtiössä kuluu sähköä, lämpöä ja vettä ja onko se saman tyyppisiin rakennuksiin verrattuna vähän vai paljon. Tiedon saa isännöitsijältä tai hallitukselta. Kuva. Jos huoneistossa tuntuu vetoiselta, tutki mistä se johtuu ennen kuin lisäät lämmitystä.

standardoitu tiedonsiirtoprotokolla M-bus Avoin, kansainvälinen ja standardoitu tiedonsiirtoprotokolla Modbus Yleisesti käytetty tiedonsiirtoprotokolla, ei kuitenkaan standardoitu PIR Passive Infrared, passiivinen infrapuna RT-kortisto Rakennusalan tietopalvelu ja laatujärjestelmä kestävään rakentamiseen SRI Smart Readiness Indicator, rakennusten älyvalmiusindikaattori ST-kortisto Sähkö

Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.

Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakoissa on automaattisytytys. Pellettitakan säiliön mahtuu usean päivän pellettitarve. Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla.

Esimerkiksi toimiessaan ilma-vesilämpöpumpun (IVLP) kanssa rinnakkain, öljylämmitys ohjataan käynnistymään automaattisesti kovemmilla pakkasilla, jolloin IVLP:n hyötysuhde ja tehontuotto ovat heikompia ja sähkön pörssihinta on tavanomaista korkeammalla.

Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.

Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.