Siirry sisältöön

210 hakutulosta

Huhtikuu 2010 Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Kuinka paljon vuositasolla sähkön hinnan tulisi nousta (euroa), jotta sillä olisi vaikutusta energiankulutukseen Teidän taloudessanne?
Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).
, kaukolämmön ja polttoaineiden 3 edellisen vuoden kulutukset vuositasolla • Sähkön, kaukolämmön ja polttoaineiden edellisen vuoden tai 12kk kulutukset kuukausitasolla • Sähkön keskituntitehot tuntitasolla edelliseltä vuodelta tai edelliset 12kk kuvaajana • Veden kulutus edelliseltä 3 vuodelta saatavissa olevalla tarkkuudella Lämmitykseen käytettävä kaukolämpö- tai polttoaine-energia
Maalämpö edullisin, sähkö- ja öljylämmityksellä kalleimmat energiakustannukset Vertailua helpottamaan Motivassa laskettiin lämmitysjärjestelmien kuluttaman energian vuosikustannukset kolmella eri hinta-arviolla. Laskelmat tehtiin sähköstä, fossiilisesta ja uusiutuvasta lämmitysöljystä, kaukolämmöstä ja pelletistä.
Sähkön osto (ei kulutus) kotonani 8.5.2019 Tuotanto 8.5. samassa mittakaavassa Sähkön osto ja tuotanto kuukausittain 2018 2016-2018 keskimäärin kulutus 21 400 kWh/v Aurinkosähkön tuotto 1 157 kWh/v, josta • 968 kWh käytettiin itse vähentämään ostoa • 189 kWh (16 %) myytiin Scale: Finland’s peak demand mid winter, ~15 GW ?
• mikä on markkinoilta saatavan sähkön hinta silloin kun aurinko paistaa?
Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.
Muutos tapahtui jo vuoden 2022 aikana, jolloin sähkön hinta nousi nopeasti ja suomalaisia kannustettiin Astetta alemmas -kampanjallakin nopeisiin säästötoimiin sähköpulan torjumiseksi.
Uudet kriteerit sisältävät sähkön sekä lämmön tai jäähdytyksen hankinnan tuotekategoriat. Hankintakriteereillä halutaan kannustaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan fossiilivapaata sähköä sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä tai jäähdytystä.
Hankkeen aihealueita ovat korkean lämpötilan lämpöpumput, korkeiden lämpötilojen tuottaminen sähköllä, sähkökattilat, sähköstä lämmöksi -teknologiat ja varastointi kulutusjoustolla sekä energiatehokkuuden optimointi älyratkaisuilla. Edellisen yhteishankkeen aiheena oli sähköistyminen, hukkalämmöt ja lämpöpumput teollisuudessa.