Tuki valmistellaan vuosille 2021–2025 päivitettyjen päästökaupan valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti. Maksettavan tuen suuruus määräytyisi muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella. Lain tavoitteena on korvata päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia laissa määritellyille toimialoille.

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 prosenttia, mutta ylittivät hieman EU:n Suomelle asettaman vuoden 2020 päästökiintiön. Päästökauppaan kuuluvat muun muassa sähköntuotannon päästöt, pääosa kaukolämmöntuotannosta, metallien valmistus, sellu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus, rakennustuoteteollisuus ja lentoliikenne.

Joustojen rooli korostuu, kun velvoite kiristyy Valtioneuvosto pitää hyvänä, että päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästövähennysvelvoitteita koskevan taakanjakoasetuksen soveltamisala säilyisi pääpiirteissään nykyisenä. Valtioneuvoston mukaan on hyvä, että tieliikenne ja rakennusten lämmitys säilyvät edelleen taakanjaon piirissä vuoteen 2030 asti.

Fit for 55 -lainsäädäntöpaketin ehdotukset koskevat päästökaupan kiristämistä ja laajentamista, maiden välistä taakanjakoa, sosiaalirahastoa, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta, ajoneuvojen päästörajoja, maankäyttösektorin roolia sekä hiilitulleja ja energiaverotusta.

Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.

Mukana ovat päästökauppa, päästökaupan ulkopuolisen taakanjakosektorin velvoitteet, maankäyttö ja nielut, energiatehokkuus ja uusiutuva energia sekä uutena ehdotuksena muun muassa hiilitullit. – EU:n tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ilmastopaketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon tarvittavat valtavat investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin ja

Metaanipäästöt vähenevät 15 prosenttia, päästökaupan ulkopuoliset hiilidioksidipäästöt 5 prosenttia ja typpioksiduulipäästöt 2 prosenttia.

Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä päästökaupan ulkopuolisella sektorilla 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen osuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöistä on noin 40 prosenttia.

Tämä suunnitelma kattaa ainoastaan päästökaupan ulkopuoliset sektorit eli liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, jätehuollon ja maatalouden. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman päivitys, KAISU2, on parhaillaan käynnissä, suunnitelman on tarkoitus esitellä eduskunnalle syksyllä 2021.

Hiiltä ei oleteta olevan kaupallisessa käytössä vuonna 2030 Päästökauppa Päästöoikeuden hinta vaikuttaa polttoaineiden kilpailukykyyn. Mallinnuksessa on käytetty päästöoikeuden hintana 32 €/tCO2. ZETVESF LOPPURAPORTTI 62 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2030 Kaikille skenaarioille yhteiset lähtöoletukset Reservimarkkinat Sähkömarkkinamallinnus on tehty tuntitasolla vuorokausimarkkinoille.