Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Energiankäytön nykyt aso Kiinteistöjä ja niiden energiankulutusta käsittelevät yksityiskohtaiset tiedot täydennetään taulukoihin tämän kyselyn liitteeseen 1. Taulukoiden täyttämisen sijasta on tiedot on mahdollista kerätä esim. kulutusseurantaraporttien tulosteina. Taulukot voidaan täyttää itse tai tarvittaessa pyytää apua isännöitsijältä, ylläpidolta tai rakennuksen omistajalta.

Julkiselta sektorilta odotetaan tiennäyttäjän roolia energiankäytön tehostamisessa. ESCO-palvelu on varteenotettava tapa parantaa energiankäyttöä sekä uudistaa energiateknisiä järjestelmiä tehokkaiksi.

Kiinteistöjen lämmönkulutus: yhtiön / liiketoimintayksikön kiinteistöjen ei-tuotannollinen lämmön kokonaiskulutus. Kiinteistöjen rakennustilavuus: Yhtiön / liiketoimintayksikön ns. kaukolämmitettävien, ei-tuotannollisten tilojen kokonaisrakennustilavuus. Lämmön yhteistuotanto: yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla tuotettu lämpö.

Energiatehokkuuspalveluiden kilpailutus Hankinnan toinen osa koski energiatehokkuuden asiantuntijapalveluita, kuten energiakatselmuksia, rakennusten energiatodistuksia, määräaikaistarkas­ tuksia, kiinteistöjen energianhallintaa, toimistolait­ teiden ja valaistuksen energiankäytön selvittämistä sekä säästötoimenpiteiden toteutusta.

Energiankäytön tehostuminen vähentää myös energiakustannuksia, minkä merkitys korostuu ajankohtana, jolloin energiahintoihin kohdistuu jatkuvia nousupaineita. Nykyinen e nergiankäyttö Kiinteistöjen e nergiankulutus [ Kiinteistöjen energiankulutustiedot esitetään kootusti. Taulukossa 1 esitetään koonti kaikista organisaation käyttämistä / omistamista kiinteistöistä.

Tehdasalueet sisältävät yleensä sekä tuotantorakennuksia että muita ei-tuotannollisessa käytössä olevia kiinteistöjä.

Julkisella sektorilla suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja niiden muuhun energiankäyttöön sekä joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluissa. Näistä toiminnoista löytyy myös suurin säästöpotentiaali.

Työpaja kannattaa järjestää, kun energiakatselmoijalla on riittävä näkemys ja tuntemus kohteen energiankäytöstä ja sen nykytilasta. Työpajassa on hyvä käydä systemaattisesti läpi vähintään tyypillisten pääkohteiden energiankäytön nykytilanne, ongelmat ja tunnistetut kehitystarpeet.

Osapuolet sitoutuvat selvittämään mahdollisuuden ja kustannustason huoneistojen kulutustyyppikohtaiseen energiankäytön mittaamiseen. Kulutustyypit ovat kohdan 2.6 mukaiset. Selvitykseen kuuluu myös tiedonsiirron selvittäminen asukkaiden käyttämään energiankäytön seurantapalveluun.