Uusiutuva energia ja alueidenkäytön suunnittelu Uusiutuvan energian huomioimisesta ei ole yhtenäistä valtakunnallista ohjeistoa, vaan käytännöistä päätetään kunta- tai aluekohtaisesti. Alueidenkäytön suunnitteluvaiheessa on kunnalla mahdollisuus luoda edellytykset uusiutuvan energian hyödyntämiselle.

Samalla Turku Energia sitoutuu kymmenen vuoden palvelusopimukseen valaisinten kunnossapidon osalta. (2014) Menestyksekäs valaistusaiheinen seminaarikiertue Jyväskylässä Seminaarin tavoitteena oli tarjota apua kaupunkivalaistuksen käytännön tason kehitystyöhön ja luoda verkostoitumismahdollisuuksia mukana olleiden alan toimijoiden välille.

ESCO-palvelu ESCO-palvelu on toimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. Osa ESCO-palvelun kustannuksista maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energia-kustannuksista. ESCO-liiketoiminta on valtion tukemaa ja Salon kaupunki haki hankkeeseen 20 % investointitukea.

Laskennassa otetaan huomioon muun muassa investointi-, energia-, huolto- ja kunnossapitokustannukset. VALTTI-laskuri on hankintadirektiivin mukainen elinkaarikustannusten laskentatyökalu, sillä se on kaikille avoimesti saatavilla ja kehitetty yhteistyössä alan yritysten, hankkijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa.

Seurantatuloksia Tampere-talon ympäristötyöstä Seurannan ja vaikutusten arvioinnin näkökulmasta valittiin kolme tarkastelukohtaa Tampere-talon kestävän kehityksen työn osa-alueista: energia, ruoka ja jätehuolto.

Esimerkkejä Lappeenrannan kaupunki sitoutuu EKOenergiaan Lappeenrannan kaupunki on tehnyt Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa sopimuksen EKOenergiasta. Sopimus tarkoittaa, että jatkossa kaupungin kiinteistöissä käytetään pelkästään pelkästään EKOenergia-sertifioitua metsä- ja tuulivoimalla tuotettua sähköä. Sopimus takaa Lappeenrannan kaupungille EKOenergian vuosille 2017–2020.

Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) on niin ikään tuonut kilpailutuksiin kriteereitä, jotka liittyvät ajoneuvojen energiankulutukseen, hiilidioksidi-, typenoksidi- sekä hiilivety- ja hiukkaspäästöihin.

vesikiertoinen sähkölämmitys pattereilla: Kokonaiskulutus normivuonna 80 MWh/a, joka jakautuu Käyttösähkö 10 MWh/a Käyttöveden lämmitys 5 MWh/a Tilojen lämmitys 65 MWh/a Vertailussa arvioitiin kolmea vaihtoehtoa: Sähkölämmitys “Huono” maalämpöpumppu COP* 2,9 “Hyvä” maalämpöpumppu COP 3,7 *COP= tuotetun lämpöenergian suhde käytettyyn sähköenergiaan Arvioinnissa käytetyt: Sähkön hinta (energia

PK-sektorin Cleantech-hankintaverkosto Erilaiset ilmasto-, energia- ja resurssiviisauden tavoitteet ovat olleet pääkaupunkiseudun kaupunkien agendoilla jo pitkään. Jotta näitä hahmoteltuja tavoitteita saadaan toteutettua, tulee kaupunkien panostaa muun muassa johtamiseen, osallistamiseen ja osaamisen lisäämiseen sekä uusien ratkaisujen löytämiseen.