Siirry sisältöön

118 hakutulosta

Ilmanvaihtojärjestelmän jälkilämmityspatterin tarvitsema sähköenergia lasketaan lämmitysjärjestelmän osana. 3.4 Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus yhteensä Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähköenergian kulutukset on esitetty taulukossa 14. Kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönenergian kulutus lämmittävät huoneilmaa.
Rakennuksen lämmönjakopiirin pumppauksen sähkönkulutus lasketaan kaavassa 6.4, jolloin sitä ei lasketa mukaan lämpöpumpun apulaitteiden sähkönkulutukseen.
Rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla jaettuna sähkönkulutus on noin 43,4 kWh/m2 vuodessa. Ostoenergiankulutus on esitetty eriteltynä taulukossa 31. 46 31.
Koska lämpöpumpun puhaltimien sähkönkulutus sisältyy SPF-lukuun, poistoilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen ilmanvaihtokoneen puhaltimien sähkönkulutusta ei tarvitse ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutusta laskettaessa.
Sähkölämmitteinen omakotitalo (alhaisempi omakäyttöaste) Sähkölämmitteinen omakotitalo (korkeampi omakäyttöaste) Vuotuinen sähkönkulutus [kWh] 16 000 16 000 Sähkön hinta (energia + siirto + verot) [c/kWh] 13 13 Sähkön myyjän ylijäämäsähköenergiasta maksama hinta [c/kWh] 3,5 3,5 Järjestelmän nimellisteho [Wp] 5 000 5 000 Aurinkosähkön vuotuinen tuotanto [kWh] 4 200 4 200 Aurinkosähkön
Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa?
Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotannon kaukolämmön nettotuotanto Espoossa oli 1 644,2 GWh ja sähkön nettotuotanto 595,9 GWh vuonna 2017 (Energiateollisuus ry, 2017). 3.2.3 Sähkönkulutus Vuonna 2017 Kauniaisissa kulutettiin sähköä 58 GWh, mikä oli sähkönkulutus myös vuonna 2016. Vuodesta 2015 sähkönkulutus (55 GWh) on noussut noin 5 %.
Käytännössä sähkönkulutus on pieni, 0,5–1 kWh/100 km (sähköautolla tyypillisesti 15–20 kWh/100 km). Suomen energiantuotantorakenteella sähköpyörän laskennallinen hiilidioksidipäästökerroin on 1–2 g/km. Sähköpyörien teknisestä kestävyydestä ei vielä ole tutkittua tietoa.
Kiinteistösähkön ylittävä aurinkosähkön määrä jaetaan osakkaille ennalta määritettyjen jako-osuuksien mukaisesti, eli osakkaiden kunkin hetken sähkönkulutus ei vaikuta osakkaille jyvitettävän sähkön määrään. Se vaikuttaa vain sähköverkkoon myydyn sähkön määrään. Jako-osuuden muuttaminen tilannekohtaisesti osakkaiden sähkönkäytön tarpeen mukaan ei ole mahdollista.
Kohteesta riippuen parhaiten kuvaava tieto voi olla rakennuspiirustukset, rakentamisajankohta voimassa olleet määräykset tai ohjeet jne. ” Käyttötarkoitusluokan 9 rakennukset: Jätetäänkö käyttötarkoitusluokan 9 lämpökuormat sekä valaistuksen ja kuluttajalaitteiden sähkönkulutus huomioimatta? D3:ssa ei ole taulukkoarvoja näiden suhteen käyttötarkoitusluokalle 9.