Näitä lukuja voidaan käyttää pohjana, jos tuotantoyksikölle laaditaan energiatehokkuusindeksi sekä lämmölle että sähkölle. Laskelman yksityiskohtaiset perusteet määritellään kohteissa erikseen välivarastoinnin ym. tekijöiden oikeaksi huomioonottamiseksi ja vertailtavuuden takaamiseksi.

Teollisuuden vuotuisesta energiankäytöstä on katselmustoiminnan piiriin tullut lämmön ja polttoaineiden osalta 125,8 TWh ja sähkön osalta 47,1 TWh. Kuva 1. Energiakatselmustoimintaan myönnetty TEM-tuki ja katselmuskohteiden lukumäärä 1992–2018.

annettavien rakentamisilmoitusten vastuuttaminen (pääurakoitsija) maksupostien sitominen työn suoritukseen sopiminen sanktioista, jos asioita ei tehdä sovitulla tavalla arvioidaan, onko tarvetta poiketa esimerkiksi yleisistä sopimusehdoista (YSE), esimerkiksi takuuaikojen tai sanktioiden osalta huomioidaan esimerkiksi urakoitsijan tarvitsemat lakisäätäiset pätevyydet (kylmäaineluvat, KVV, sähkö

Katselmuskohteiden valinnan jälkeen kohteista kerätään perustiedot: tiedot toiminnasta, tuotannosta, prosesseista ja palveluista; rakennuksista lämmitettävät tilavuus- ja pinta-alatiedot; ja edellisen täyden vuoden energiatiedot (lämpö, sähkö, vesi). Katselmusmallit valitaan kohdekohtaisesti energian ja veden käytön, kustannusten, rakennustilavuuden ja tavoitteiden perusteella.

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen ja ympäristövaikutusten näkökulmasta lämpöpumppuinvestointi on mielekkäin sähkö- ja öljylämmityskohteissa. Lämpöpumput jarruttavat lämmityskustannusten nousua Energianhinnat ovat nousseet pitkällä aikavälillä muutaman prosentin vuosivauhtia. Lämpöpumpun avulla absoluuttiset energiakustannusnousut ovat paljon vähäisempiä.

Laadukkaan ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on noin 4 ‐7 vuotta, jos keskimääräinen vuotuinen energiansäästö on  3 000 kWh ja sähkön hinta on 0,12€/kWh.    Tulosten tulkintaan vaikuttavat myös   Ilmalämpöpumput asennettiin tutkittuihin kohteisiin pääosin vuosina 2005‐2006. Asennusvuoden ja vertailuvuosien  olosuhteiden erot aiheuttivat jonkin verran epätarkkuutta tuloksiin. 

Elvarissa ovat mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Teksti ja taitto: Motiva Oy.

Ikkunalämmitys Sähkölämmitteisen ikkunan selektiivikalvo on läpinäkyvä sähköä johtava kalvo. Ikkunalämmitys ei yleensä sovellu huoneen päälämmitystavaksi, mutta se sopii tiloihin, joissa on suuria ikkunapintoja. Huonekohtaisen sähkölämmityksen hankintahinta on hyvin edullinen verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin. Haittapuolena on korkea lämmitysenergian hinta.

Lisäksi vesikiertoisissa järjestelmissä on mahdollista käyttää eri energialähteitä rinnakkain, esimerkiksi puuta ja sähköä tai öljyä ja aurinkoenergiaa. Vesikiertoinen patterilämmitys Patterilämmitys on perinteinen tapa toteuttaa vesikiertoinen lämmönjako. Yleisin järjestelmä on niin sanottu kaksiputkijärjestelmä, jossa meno- ja paluuvedellä on omat putkistonsa.

Kotimaisilla ja muualta maailmalta ostettavalla Venäjältä tuontia korvaavalla energialla saadaan lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita, mutta kallis energia tulee nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia.