. • Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. • Sen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. • Vuoden 2022 lisätalousarviossa sähköistämistuelle on myönnetty

Energiakatselmuksen arviointi 2.1 Energiakatselmuksen tuloksellisuuden arviointi (Arvio: 4 = hyvin … 1 = heikosti; 0 = en osaa sanoa) Tuottiko energiakatselmus selkeän kuvan sähkön, lämmön ja veden kulutuksen jakautumisesta tärkeimpiin osakuormiin Kuvattiinko katselmuksessa energia- ja vesikustannukset kustannuskomponenteittain, tariffiperusteet ja energian hankintakustannusten vaihtelu

. • Selvitetään toiminnan nykyiset lähtöarvot: esimerkiksi sähkön ja lämmön energiankulutus, polttoaineen kulutus, kokonaiskustannukset, hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä huomiotta, jos kilpailutus tehdään halvimman hinnan perusteella. Energiatehokkuudeltaan parhaimpia vaihtoehtoja saa käyttämällä elinkaarikustannuksia osana vertailuperusteita.

kokeilu vedellä  Tarkastettu, ettei läpivienneistä tule kosteusvaurioita rakenteisiin  Laitteen ja kauko-ohjaimen käyttöönotto-opastus  Laitteen toiminnan opastus lämmityslaitteena osana muuta lämmitysjärjestelmää  Toimintaolosuhteiden rajoitukset ________________________________________________  Automaattinen ulkoyksikön sulatustoiminto käyty läpi  Laite maadoitettu kunnolla (sähkön

Järjestelmä ilmattu       Lämmönkeruuneste       Tasoastia/paisuntasäiliö       Mudanerotin       Varoventteiili       Sulkuventtiili       Kiertovesipumppu asetus               LÄMMITYSVESI PIIRI               Järjestelmä huuhdeltu       Järjestelmä ilmattu       Paisuntasäiliö       Mudanerotin       Varoventtiili       Sulkuventtiilit       Kiertovesipumppu asetettu               SÄHKÖ

Koodi Kohteita Rakennustyyppi (Tilastokeskus 1994) (kpl) % Lämpö Säästöpotentiaali Sähkö Vesi Kustannukset C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 101 7,0 % 20 % 6% 6% 11 % 12 Majoitusliikerakennukset 31 2,1 % 25 % 8% 6% 16 % 13 Asuntolarakennukset 9 0,6 % 12 % 5% 3% 12 % 14 Ravintolat yms. 9 0,6 % 32 % 22 % 3% 20 % C Yhteensä 150 10 % 21 % 7% 6% 12 % D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa on mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy ja Ryhmä 4 (Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy) ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy, Glen Dimplex Nordic Oy, Scanoffice Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.

Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus määritellään rakennuksen vakioidulla käytöllä ja sisältää sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Sähköpostivaihto Ritva Kuusisto Timo Jodatin esitys: ”LAPUAN ALANURMON UUDEN KOULUN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ (80 M2)”, Esitetty 27.3.2014 Porissa FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastot: http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnattyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla Markku Tahkokorpi Utuapu Oy [4]

OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.