Päiväsähköä kWh/v Yösähköä kWh/v (Yösähkön osuus erikseen, jos kohteessa on yösähköliittymä) Asukasluku Energiatiedot ovat vuodelta Kohteen nykyinen lämmönjakojärjestelmä:  Lattialämmitys  Patterilämmitysverkko Menoveden maksimilämpötila °C Menoveden maksimilämpötila °C Paluuveden maksimilämpötila °C Kohteen nykyinen lämmöntuottojärjestelmä Lämmityskattilan teho ja tyyppi (pelkkä sähkö

Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.

Kaukojäähdytyksen tapauksessa taulukossa esitetään myös mitattu tai arvioitu jäähdytysjärjestelmän pumppauksen ja muu mahdollinen sähkönkulutus kuten huonelaitteiden kulutus yhtenä summana (Sähkö taulukossa 1). Jäähdytyskoneistojen tapauksessa pumppaus ym. sähkö sisältyy mitattuun tai arvioituun jäähdytyksen kokonaissähkönkulutukseen (Sähkö taulukossa 1).

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.

Myös sähköstä merkittävä osa tuotetaan uusiutuvalla energialla. Liikenteen virallisissa päästölaskelmissa sähkökäyttöisen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan energiantuotannon päästöihin ja sitä kautta päästökaupan piiriin.

Sähköä tuotetaan yleiseen verkkoon noin 6 GWh/a. Vastaavaa CHP-voimalaitosta ei ole aiemmin toteutettu Suomessa. Hankkeessa uutta teknologiaa edustaa a) leijupetikattilan kuumaöljysovellus, b) ORC-voimala ja c) polttoaineterminaalin kuivauslaitteisto.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

Joukkoliikenteen ympäristövaikutukset HSL:n järjestämässä joukkoliikenteessä uusiutuvan energian osuus on raideliikenteen vihreän sähkön ansiosta noin 30 prosenttia ja lisäksi lähes 70 % HSL-alueen bussiliikenteestä hoidetaan vähäpäästöisillä EEV- ja Euro6-luokan busseilla.

Yhteenveto paineilman energiankulutuksesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista sähkön, lämmön ja veden kulutukseen.

Energiatehokkuus – Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta (pdf) (1.9 MB) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehon tarpeen laskenta, ohjeet 2018: Lämpöpumppujen energialaskentaopas (pdf) (1.5 MB) Lämmitysjärjestelmat ja lämmin käyttövesi -laskentaopas (pdf) (1.8 MB) Jäähdytysjärjestelmien energialaskentaopas (pdf) (308.7 KB) Aurinko-opas 2012 – Aurinkolämmön ja -sähkön