Muita tyypillisiä kohteita ovat tehdaskiinteistö sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitys. Joskus talteenotettua energiaa on yli oman tarpeen tai omassa toiminnassa ei löydy järkevää lämmön käyttökohdetta.

Tällä vältetään yhtäaikainen lämmitys ja jäähdytys esimerkiksi tilanteessa, jossa huonelämpötila nousee hetkellisesti takan lämmityksen yhteydessä.  Kylmillä ilmoilla lämpöpumpun lämpötilan asetusarvo ja puhallinnopeus kannattaa pitää korkealla, kuitenkin niin, ettei se vähennä asumisviihtyvyyttä.

Lisätietoja: Motiva Oy asiantuntija Teemu Kettunen puh. 050 568 9445 teemu.kettunen@motiva.fi Tukesin rekisterit (toiminnanharjoittajarekisteri ja asentajien pätevyysrekisteri): Toiminnanharjoittajarekisteri Lämpöpumppujen huolto-ohje Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden

Lisätietoja: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry kehityspäällikkö Riikka Liedes riikka.liedes@stul.fi puh. 045 7734 8683 Motiva Oy johtava asiantuntija Harri Heinaro harri.heinaro@motiva.fi puh. 09 6122 5016 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään

58% 24% Muu 13% 3% Liikenne Lämmitys Sähkönkäyttö Yhdyskuntajäte Palvelurakennusten energiatehokkuus - Palvelurakennusten energiatehokkuus paranee uudis- ja peruskorjauksen kautta, jo useana vuonna kaupungin omat hankkeet on toteutettu kansallista määräystasoa energiatehokkaampina (mm. päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumpputekniikka aina kun se on teknisesti mahdollista ja tma

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa. Palaa otsikoihin

. – Samalla on käyty läpi kiinteistön automatiikkaa, jotta lämmitys ja jäähdytys eivät ole turhaan samanaikaisesti päällä. Setälän mukaan myös sairaalavälineiden steriloinnissa ja sairaalan keittiössä tarvittavaa höyryntuotantoa tehostetaan säädöillä ja huonosti toimivien venttiilien vaihdolla.

Lisää uusiutuvaa energiaa kiinteistöihin Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan Lohjan kaupungin rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä. Kuntakatselmoinnissa kartoitettiin merkittävimpiä uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksia kiinteistöjen lämmityksessä.