Lämmitys meno Lämmitys paluu LTO meno LTO paluu Käyntiajat 1/1-teho Nykyinen Päivät ma-pe Toimintaosat Kiertoilma LTO Lämmitys Kostutus Jäähdytys Kuivaus Jälkilämmitys Poistokone 1TK päiväkoti iv-koneh. 1PK1, 1PF2, 1PF3 6.30-17.30 ma-pe kello-ohjaus, kello kesäajassa vakio sis.puh. lämpötila 2 20 25 8 -2,0 22,0 23,8 11,5 Aika 5.15-17.30 °C °C °C °C °C % Pa % °C °C °C °C °C °C °C °C

Ilmalämpöpumppu ei sovi kiinteistön ainoaksi lämmitysmuodoksi, vaan kiinteistössä pitää olla käytössä muita rinnakkaisia lämmitysmuotoja kattamaan kiinteistön lämmitys kovilla pakkasilla.

Energiansäästövinkkejä kaikille kunnille Lämmitys Lämmitys on merkittävin energiaa kuluttava toiminto. On hyvä aloittaa kartoittamalla mahdolliset helposti korjattavat energiavuodot rakennuksissa. Sen lisäksi on syytä selvittää, missä kunnan rakennuksissa on mahdollista laskea sisälämpötilaa.

Energiankulutuksen laskenta tehtiin lämmitystavoin jaoteltuna (huonekohtainen lämmitys, vesikiertoinen sähkö, maalämpö, muu lämmitys). Alkuarvo muodostettiin kertomalla kysymysten perustella tehty arvio lämpimän veden määrästä veden ominaislämmöllä ja oletetulla lämpötilan nousulla.

Satunnaisessa käytössä oleva huoneen tai tilan lämmitys Satunnaisessa käytössä olevan huoneen neljän Celsiusasteen lämpötilan pudotus voi pienentää jopa 20 prosenttia tilan lämmityskustannuksia ilman, että asumismukavuus kärsii.

Säätämällä rakennuksen lämmitys- ja käyttövesiverkko tarpeenmukaiseksi varmistetaan energiatehokkuus, pienempi energiankäyttö ja siten myös pienemmät energiakustannukset. Oikein mitoitettu, hyvin säädetty ja tasapainossa oleva lämmitysverkko tuottaa lämmityskaudella halutun tasoisen lämpötilan tiloihin ja käyttöveteen parantaen asumismukavuutta ja vähentäen asukasvalituksia.

Merkittävimmät joustavat lämpökuormat ovat esimerkiksi omakotitalossa lämmitys ja käyttöveden lämmittäminen, joissa pystytään joustamaan aika paljon, ohjaamaan kulutusta halvoille yötunneille”, Syri komppaa.

Saneerauksen yhteydessä kaapeli asennetaan tyypillisesti lähelle lattian pintaa, jolloin lämmitys reagoi säätöön nopeammin ja aikaohjaus on tehokkain käyttötapa.

mukaiseksi käykää tilojen käyttäjien kanssa läpi myös toimet, joilla varaudutaan mahdollisiin sähkökatkoihin Lisätietoja: Motiva Oy johtava asiantuntija Harri Heinaro harri.heinaro@motiva.fi puh. 09 6122 5016 Suomen Kuntaliitto erityisasiantuntija Vesa Peltola vesa.peltola@kuntaliitto.fi puh. 040 568 7145 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys

UUNIN KÄYTTÖLÄMPÖTILAT 100–1 500 °C • metalliteollisuus ja valimot • lasiteollisuus • konepajateollisuus • tiili- ja keramiikkateollisuus • kemianteollisuus • metsäteollisuus • muoviteollisuus • elintarviketeollisuus • poltto • sulatus • lämmitys • kalsinointi • lämpökäsittely • haihdutus • kuivatus • kovetus • kypsytys • erikoisprosessit NÄIN TEHOSTAT TEOLLISUUSUUNIN ENERGIANKÄYTTÖÄ