Mittauksen perusteella voidaan analysoida jäähdytysjärjestelmän toiminnallisuutta sekä arvioida järjestelmän energiankäyttöä luotettavammin. Jos kiinteitä energiankulutusmittareita ei ole eikä väliaikaisten seuranatamittauksien asentaminen ole mahdollista, tulee jäähdytysjärjestelmän energiankäyttö arvioida laskennallisesti.

Muun muassa linjojen pesuaikojen ja tuotteiden suodatusten optimointi eivät vaadi juurikaan investointeja, mutta niiden vaikutus energiankäytön ja jätteen määrään pienenemiseen ovat nähtävissä nopeasti. Luonnollisesti optimoinnit vaativat kuitenkin merkittävän määrän seurantaa sekä henkilöstöresursseja ja näin ollen ovat kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen.

.  Energiankäytön kustannusvaikutus selkeytyi samalla Energiakustannukset ovat merkittäviä lähes kaikissa Ympäristötuotanto-yksikön osaprosesseissa. Sankey-kaaviot havainnollistivat tehokkaasti kaikille projektiryhmäläisille kustannusten syntymisen ja kertymisen vaiheesta toiseen.

Toimintatapojen muutosten jälkeen kannat‐ tavien energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden läpimenoaika lyheni puolella.  Uutta tehostamispotentiaalia löytääkseen ryhmä perusti useita osaprojekteja, jotka tuotti‐ vat jatkuvasti uusia energiantehostamisideoita. 

Vaikutus energiankäyttöön on lämmön talteenotolla varustetussa perusomakotitalossa n. 900 kWh/a ja ilman lämmön talteenottoa n. 1 100–1 500 kWh/a riippuen talon koosta ja asumistilanteesta. Neliasentoisessa ilmanvaihtokoneessa asentojen suositeltavat käyttötavat eri asumistilanteissa ovat seuraavat: Asento 1 • poissaoloasento, kun asunto on tyhjillään • huom!

Paineilma-analyysin mittaukset Paineilma-analyysin aikana tehtävien mittausten tarkoituksena on luoda kokonaiskuva ja pohja paineilmajärjestelmän energiankäytön ja energiatehokkuuden arvioimiseksi sekä mahdollistaa johtopäätösten teko toiminnan tehostamiseksi.

Energiakatselmuksessa kylmäjärjestelmät tarkastellaan yhtenä energiankäytön osatekijänä, jolloin tarkastelujen syvyystaso ja painoarvo määräytyvät kokonaisenergiankäytön ja säästömahdollisuuksien muodostaman kokonaisuuden perusteella.

Ne eivät sovellu pienille yrityksille, joilla ei ole omaa energia-alan osaamista eikä usein tietoa siitä, miten omaa energiankäyttöä voisi tehostaa. Tarvitaan käytännönläheisiä, helposti käyttöönotettavia keinoja seurata ja parantaa omaa energiankäyttöä.

Projektin yhteydessä on tehty vuonna 2010 syksyllä yksityiskohtainen höyry- ja lauhdejärjestelmän energiankäytön tehostamisselvitys yhdellä paperitehtaalla.

Teollisuuslaitoksen sisäinen energiankäytön optimointi esim. pinch-analyysin avulla saattaa tuoda joitakin tehostamismahdollisuuksia. Tekniikan kehittyminen esim. lämpöpumpuissa ja ORC-tekniikassa on viime vuosina aikaansaanut lukuisia ylijäämälämmön hyödyntämistoteutuksia. Merkittävimpiä näistä ovat mm.