energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa.

PATE-analyysi – Paineilman energia-analyysimalli 1 PATE-analyysi – Paineilman energia-analyysimalli 23.5.2005 Päivitetty 25.1.2006 Motiva Oy Kauppa- ja teollisuusministeriö on rahoittanut tämän julkaisun tuottamisen.

KYTE-analyysi – Kylmäjärjestelmien energia-analyysimalli KYTE-analyysi - Kylmäkylmäjärjestelmien energia-analyysimalli 31.1.2007 Päivitetty 1.2.2010 Motiva Oy Esipuhe Motiva Oy työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimeksi antamana kehittää työkaluja yritysten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Helmikuussa 2012 tuli voimaan laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011), joka edellyttää julkisia hankintayksiköitä ja tiettyjä liikenteenharjoittajia huomioimaan hankinnoissaan ainakin seuraavat ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat energia- ja ympäristövaikutukset: 1. energiankulutus 2. hiilidioksidipäästöt 3. typenoksidi-

Myös energiavirrat mittaamisen kohteena Kiillolla tehtiin materiaalivirtojen tarkastelun ohella samanaikaisesti Motivan mallin mukainen energia-analyysi. Materiaalivirtojen kulun peruskuvan ja niihin sitoutuneiden kustannusten selvittämiseen kului useampi kuukausi.

Tavoitteena on, että energia‐ tehokkuustyössä käytettävä informaatio, olipa se missä tahansa muodossa, on tunnistettavaa ja  jäljitettävää. Jos yrityksellä on jokin sertifioitu johtamisjärjestelmä käytössään, on myös energia‐ tehokkuusjärjestelmän  vaatimukset  jo  lähtökohtaisesti  täytetty.  Erityistä  huomiota  kannattaa  kiinnittää energiankulutusdatan jäljitettävyyteen.  

INVES- CO2 TOINTI vähene- YHTEENSÄ mä yh- €/a teensä t a € SÄÄSTÖ LÄMPÖ+POLTTOAINEET energia CO2 SÄÄSTÖ SÄHKÖ kustannukset energia CO2 energia muut MWh/a t €/a €/a SÄÄSTÖ KAUKOKYLMÄ kustannukset energia CO2 energia muut MWh/a t €/a €/a MWh/a t SÄÄSTÖ VESI kustannukset energia muut €/a €/a vesi kustan- Säästön Raportin Sovitut elinikä kohta jatko- arvio toimet a T,P,H,E nukset m³/a €

Materiaalivirtojen kumuloituvat suorat ja välilliset kustannukset – kuten työ-, energia-, kunnossapito- ja muut kustannukset – realisoituvat, kun ne nähdään euroiksi muutettuna”, kertoo katselmuksen toteuttaneen Envitecpolisin materiaalitehokkuuden johtava asiantuntija Jukka Heiskanen.

Elvari-ohjelmassa ovat olleet mukana Motiva Oy, Energiapolar Oy, Energiateollisuus ry, Fortum, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, NIBE-Haato Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Savon Voima Verkko Oy, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Vattenfall Verkko Oy ja Voimatori Oy.

energia 232 664 32 222 -37 393 17 126 17 200 25 208 135 333 LÄMPÖ: SÄHKÖ: CO2: LISÄVESI: HINNAT: 4 569 644,4 -832,0 342,5 344,0 504,2 2 706,7 42 967 EUR/a energia m uut 500 2000 -1500 EUR/a t/a 50 075 -16 111 185 103 -8 563 -8 600 -12 604 -67 667 -21 483 EUR/a energia EUR/a m uut kustannukset 8 860 340 5 760 1 320 1 440 m 3/a vesi 17 720 680 11 520 2 640 2 880 EUR/a nukset kustan-