Kohdetiedot • Sijainti: Riihimäki • Kaksi asukasta • Rakennusvuosi: 1953 2 • Lämmitetty kerrosala 127 m sekä lämmin piharakennnus 45 m2 • Lämmitystapa: suora sähkö lämmityspattereilla, ilmalämpöpumppu ja kaksi varaavaa takkaa • Painovoimainen ilmanvaihto • Kokonaisenergiankulutus noin 13 500 kWh/a Kokonaisenergiankulutus kWh 25000 20000 15000 10000 5000 0 2003 2006 2007 2008 2009 1)

2 • Lämmitetty kerrosala 120 m sekä 2 lämmin autotalli 58 m • Lämmitystapa: sähköpattereilla, ilmalämpöpumppu • Painovoimainen ilmanvaihto • Kokonaisenergiankulutus noin 13 500 kWh/a kWh Säästö suhteessa vertailuvuoteen 2009 10000 8000 6000 4000 2000 0 2010 2011 2012 Tavoitearvoja erilaisten sähkölämmitteisten talotyyppien energiankulutukselle, kWh/vuosi Sähkön Käyttöveden Kotitalous

, koneellinen poisto, painovoimainen ilmanvaihto Talo-/porraskohtainen vai asuntokohtainen Korvausilmareitit ja oviraot Toiminnallinen kuvaus Ilmanvaihtokoneet: • • • • 2.3 Ilmamäärät, sähkötehot, palvelualueet Ohjaustapa (aikaohjelmat/termostaatin asetusarvot => soveltuvuus) Puhallinpyörien puhtaus, edellinen kanaviston nuohous ja säätö (huoneistomittauksista nuohous- ja säätötarve

Ilmanvaihto on riittävää, kun huoneilma on raikasta. Tunkkaisuuteen auttaa lyhyt tuuletus. Talossasi on joko painovoimainen ilmanvaihto (PV), koneellinen poistoilmanvaihto (KP) tai koneellinen tulo/poistoilmavaihto (TP) lämmöntalteenotolla. Puhdistatko lämmöntalteenottokennon vuosittain (TP)?

Koneellinen ilmanvaihto on yleistynyt pientaloissa 1980-luvulta alkaen. Tätä vanhemmissa taloissa on yleensä painovoimainen (luonnollinen) ilmanvaihto. Neljän asukkaan esimerkkitalossa ilmanvaihto on koneellinen poisto ja lämmön talteenotto.