Takaisin Teollisuuden uunit ja energiatehokkuus Julkaisun kieli Suomi Laajuus 23 sivua Julkaisuvuosi 2015 Lataa Teollisuuden uunit ja energiatehokkuus Kuvaus Haukkaako uuni suurimman osan tuotantonne energiankäytöstä ja aiheuttaa mittavan energialaskun? Ohjaatteko uunin hukkalämmön ja kuumat savukaasut hyödyntämättöminä taivaalle?

TEOLLISUUDEN UUNIT & ENERGIATEHOKKUUS Haukkaako uuni suurimman osan tuotantonne energiankäytöstä ja aiheuttaa mittavan energialaskun? Ohjaatteko uunin hukkalämmön ja kuumat savukaasut hyödyntämättöminä taivaalle? Kun tehostatte uunin energiankäyttöä, kulut ja päästöt vähenevät sekä toiminnan kannattavuus lisääntyy.

Näin myös esimerkiksi suunnitteluhankinnassa kelpoisuusvaatimukseksi voi asettaa tietyn tason energiatehokkuus- tai uusiutuvan energian osaamisen.

Useamman vuoden ponnistus on auttanut ymmärtämään millaisista tekijöistä uunien energiatehokkuus koostuu. Hyvät palamisolosuhteet ovat edellytys energiatehokkuudelle ja tästä syystä säädöt ovat kohdistuneet palamisolosuhteiden parantamiseen.

Rakenteiden ilmatiiveys ja energiatehokkuus 4.1 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat lämmöneristeiden määrä ja rakenteiden ilmatiiveys sekä talotekniikan oikeanlainen toiminta. Lämmöneristeen määrä on nykyään ulkoseinissä noin 200 millimetriä ja yläpohjissa noin 400 millimetriä mineraalivillaa.

Energiatehokkuus kasvaa, jos uunia on mahdollista ajaa lievästi ylipaineisena. Jatkuva uunin paineen lasku on usein merkki uunin rakenteen vuotokohtien lisääntymisestä. Alipaineinen uuni imee ympäriltään ilmaa, joka on palamisilmaa kylmempää (kylmä ilma lisää lämmitystarvetta ja polttoaineen kulutusta).

Voimalaitoksen apukattiloille ei yleensä tehdä hyötysuhde‐ ja kunnonvalvontamittauksia lyhyen vuosit‐ taisen käyttöajan vuoksi.  4.1.2 Kaasuturbiinit Tekstin  tavoitteena  on  analysoida  voimalaitoksen  kaasuturbiinien  energiatehokkuus  apujärjestelmineen  sekä  raportoida todetut tehostamispotentiaalit. 

Voimalaitoksen palvelujärjestelmät  4.1.9 Tekstissä  analysoidaan  voimalaitoksen  palvelujärjestelmät  ja  muut  apujärjestelmät  sekä  raportoidaan  niiden  energiankäytön  merkitys  ja  energiatehokkuus.  Järjestelmien  merkitys  voimalaitoksen  omakäyttöenergialle  voi  vaihdella merkittävästi voimalaitoskohtaisesti, mikä on otettava huomioon työpanoksessa. 

Energiatehokkuus huomioon hankinnoi s sa [ Valtioneuvoston periaatepäätöksessä energiatehokkuustoimenpiteistä (4.2.2010) on pääte t ty , että julkisissa hankinnoissa energiatehokkuus otetaan yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi no u dattaen valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävien valintojen edistämisestä julkisissa ha n kinnoissa.

Energiatehokkuus ei välttämättä vaadi mittavia investointeja – pelkästään laitteiden säädöillä, sijoituksella ja oikealla käytöllä saavutetaan tuntuvia säästöjä. tarkastelee kokonaisvaltaisesti kaupan kylmäntuotannon energiatehokkuutta. Sen avulla kaupan energiankäyttö ja siitä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät.