Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain

Lämpötilakerrostuman hyötysuhteen määrittäminen on esitetty ympäristöministeriön oppaassa Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi – laskentaopas (2011).

Vesi m3/a Lämmin käyttövesi m3/a Lämpöenergia MWh/a Ennen 1 923 577 48 Jälkeen 1 633 490 41 Säästö 290 87 7 Kannattavuus Taulukko 15 Vesijohtoverkoston paineen alentamisen kannattavuus.

Sitä mitattiin systeemitehokkuudella, joka kuvaa paljonko käytetystä sähköstä saatiin tuotettua lämpöä ja lämmintä käyttövettä. Poikkeaminen merkitystä arvioitiin niiden aiheuttamalla tehokkuusmenetyksellä suhteessa systeemitehokkuuteen, joka maalämpöpumpuille oli keskimäärin 2,39 ja ilma-vesilämpöpumpuille 1,82.

Kiuasuuni toimii saunan kiukaana ja myös lämmityslaitteena ja sillä voidaan valmistaa lämmin käyttövesi. Kiuasuuni kierrättää lämmitysilmaa painovoimaisesti, joten sen käyttöön ei tarvita sähköä. 19 Tulisijan valinta energiatehokkaaseen taloon. Lähde: Pekka Tuomaala, VTT Ruuanvalmistuksen kannalta monipuolisin tulisija on puuliesi.

Maalämpöratkaisussa myös lämmintä käyttövettä lämmitetään maalämmöllä. Laskelmilla tutkittiin, kuinka paljon aurinkopaneeleita tarvitaan, jotta E-luvuksi saadaan 55, jotta rakennukset olisivat uusien energiamääräysten mukaisesti A-luokassa.