Työnantaja voi esimerkiksi investoida omassa kalustossaan sähköisiin ajoneuvoihin tai tarjota työntekijöilleen työsuhdeauton joko vapaana autoetuna tai käyttöetuna. Latauspisteet taloyhtiöihin Sähköautoilun yleistyessä taloyhtiöiden parkkipaikkoja varustetaan latauspisteillä. Tutustu, miten latauspistehanke kannattaa toteuttaa.

Ajoakku, josta saadaan auton liikuttamiseen tarvittava energia/sähkö. Millainen on akun elinkaari ja vaihtotarve? Sähköauton akuille annetaan keskimäärin pitkä 5–8 vuoden tai 100 000–200 000 ajokilometrin takuu.

Uusien autojen, niin sähkö- kuin polttomoottoriautojen, saatavuus on poikkeuksellisesti heikentynyt koronapandemian käynnistämän komponenttipulan, Ukrainassa käynnistyneestä sodasta johtuvien geopoliittisten jännitteiden, raaka-aineiden saatavuusongelmien ja toimitusketjujen ongelmien takia.

Alustavien mittaustulosten mukaan termostaattien uusimisella Kohde • Kylpyhuone • Rakennusvuosi: 1973 • Lämmitystapa: betoniin upotettu suora jatkuvatoiminen lattialämmitys sähköllä • Lattiamateriaali: laatta saavutetaan parhaimmillaan jopa 40 prosentin ja noin 1000 kWh/a säästö pesutilojen lämmitysenergian kulutuksessa.

Älykkääseen verkkoon kuuluu myös akkuja, sähkö- ja hybridiautoja sekä sähköavusteisia polkupyöriä ja sähköskootteri. Kuva. Lappeenrannan teknillisen yliopiston pihalla on autokatosten katokset tehty aurinkopaneeleista. Kuva Jero Ahola.

Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.

(ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä 9 Energiaostot 2015-2022 (M€/vuosi), kunnat ja kuntayhtymät 27.9.2023 Sähkö ja kaasu 2022

Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Talot lämpiävät pääosin sähköllä toimivalla ilmalämmityksellä. Asunnoissa on lisäksi tehokas lämmöntalteenotto ilmanvaihtokoneessa. Taloissa tarvitaan mahdollisimman vähän kiinteistöjen ulkopuolista energiaa, sillä talojen rakenteet ovat tiiviit ja tilat tehokkaasti käytössä. Kuva. Passiivitalokiinteistö koostuu rivi- ja paritaloista.