Sähkön tavallista tarkempi kulutusmittaus auttaa ymmärtämään, mihin sähköä kuluu, jolloin mahdolliset säästötoimet osataan kohdistaa oikein. Lämmitystehon tai -energian mittauksessa tarvitaan tieto lämpöä kuljettavan nesteen lämpötilasta ja virtausmäärästä. Patteriverkon, lattialämmityksen tai käyttövesikierron kohdalla lämpötilamittaus on tehtävä meno- ja paluuputkesta.

Taloyhtiö tai kotitalous voi kilpailuttaa sähkössä sähkönmyynnin osuuden. Sähkön siirtohintoja ei pysty kilpailuttamaan, vaan ne määräytyvät sen mukaan, minkä sähköverkkoyhtiön alueella rakennus sijaitsee. Mistä vesilasku muodostuu? Vesilaitos laskuttaa taloyhtiöltä vesilaskussa: raakaveden (kylmä vesi) vesimaksun, jätevesimaksun ja perusmaksun.

Taavetin tehtaan uunikapasiteetti: Yksi yhdistelmäkäyttöinen (maakaasu/sähkö) lasin sulatusuuni Käyttölämpötilat: noin 1000–1400 °C Uunin käyttö: uunit käytössä ympäri vuorokauden, 365 päivää vuodessa Näin J.M.

, - , 20–550 °C - Muottiuuni, panos esilämmitysuuni, 6kpl, sähkö, - , 300–500 °C - Jäähdytysuuni, jatkuva-aikainen jäähdytysuuni, 8 kpl, maakaasu ja sähkö, -, 20–550 °C Tehdyt ja suunnitellut toimet: • Vuonna 2014: Faktat oletuksien tilalle suunnittelun lähtökohdiksi: mittaukset ja nykytilanteen kartoitus, esiselvitykset ORC-voimalan ja hiukkassuodatuksen osalta. • Vuonna 2015: Pilottitestaukset

Sitä voidaan käyttää myös jäädytyksessä, mutta tulee muistaa, että silloin lämpöpumppu kuluttaa sähköä. Ilmalämpöpumpussa on ulko- ja sisäyksikkö, joille tulee löytyä sopivat asennuspaikat. Koska lämpö leviää ilman kautta tulee varmistaa, että tilat ovat sellaiset, että lämmin ilma pääsee leviämään vapaasti. Tarvittaessa voidaan asentaa useita sisäyksiköitä.

Kylpyhuoneen lattialämmityksen pitäminen päällä kesällä Kylpyhuoneessamme on sähköllä toimiva lattialämmitys. Kannattaako sitä pitää päällä kesällä, kun lämmitystarvetta ei ole? Vastaus: Kosteiden tilojen lattialämmityksen tehtävä on mukavuustekijöiden lisäksi kuivattaa lattia, jotta vältetään kosteusvaurioilta.

Laadukkaan ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaika on noin 4 ‐7 vuotta, jos keskimääräinen vuotuinen energiansäästö on  3 000 kWh ja sähkön hinta on 0,12€/kWh.    Tulosten tulkintaan vaikuttavat myös   Ilmalämpöpumput asennettiin tutkittuihin kohteisiin pääosin vuosina 2005‐2006. Asennusvuoden ja vertailuvuosien  olosuhteiden erot aiheuttivat jonkin verran epätarkkuutta tuloksiin. 

Elvarissa ovat mukana energia-alalta: Energiapolar, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Teksti ja taitto: Motiva Oy.

Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.

Lisätietoa tietoturvasta löytyy esimerkiksi ST-kortista 710.02 ”Sähkö- ja tietoteknisten järjestelmien tietoturva”. Kortin suositus on, että laitteet eivät saa olla internetistä rajoituksetta käytettävissä. Muita vinkkejä perustasoiseen suojaukseen ovat muun muassa: Suosi mahdollisuuksien mukaan tekniikkaa, joka avaa itse yhteyden ”ulospäin”, eikä ole käytettävissä internetistä.