Jonkin osatekijän (vaippa, vuotoilma, ilmanvaihto) vertailulämpöhäviötä suurempi lämpöhäviö edellyttää vähintään vastaavaa lämpöhäviön vähentämistä toisen osatekijän kohdalla.

Lämmitysenergian keskikulutus eri ikäisissä omakoti- ja paritaloissa (tilat, ilmanvaihto, käyttövesi, lämmitysjärjestelmien sähkö).

Kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja on ilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa sekä ikkunat ja ulkoseinät. Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta. Kuva 1. Lämpöenergiatase 1960-1980 -lukujen asuinkerrostaloissa (lähde: Taloyhtiön energiakirja) Kuva 2.

Lähtötietoja jouduttiin hieman markkinoi lämmitykseen, veden- ja energian­ jakeluun sekä ilmanvaihtoon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä. Päätuotteita ovat näihin järjestelmiin sisältyvät erilaiset muovista valmistetut putket.

Koneellinen ilmanvaihto on yleistynyt pientaloissa 1980-luvulta alkaen. Tätä vanhemmissa taloissa on yleensä painovoimainen (luonnollinen) ilmanvaihto. Neljän asukkaan esimerkkitalossa ilmanvaihto on koneellinen poisto ja lämmön talteenotto.

Rakennukseen tulee 1,5 kerrosta ja koneellinen ilmanvaihto. Mitä lämmitysmuotoa suosittelisitte? Kallioperän puolesta myös maalämpö on mahdollinen ratkaisu. Vastaus: Rakennuksen koon perusteella maalämpö ei ole välttämättä ole kannattavin ratkaisu, etenkin kun kyseessä on uudistalon rakenteellinen energiatehokkuus eli kulutustaso pieni.

Energiansäästöä ei kuitenkaan tule tehdä rakennuksen terveellisyyden ja asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella, joten esimerkiksi riittävä lämpötila ja ilmanvaihto ovat tärkeitä. Näistä saatavilla lisätietoa sisäilmasto-kappaleessa.

Kohdetiedot • Sijainti: Helsinki • Neljä asukasta • Rakennusvuosi: 1998 2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003

Sisäilman laadun parantaminen: Varmista riittävä ilmanvaihto Suodata tuloilma ulkoilman epäpuhtauksista Puhdista korvausilmaventtiilit ja suodattimet säännöllisesti Vähennä sisäilmassa olevaa pölyä säännöllisellä siivouksella Melu Melu voi olla lähtöisin rakennuksen teknisistä järjestelmistä, ihmisten toiminnasta tai rakennuksen ulkopuolelta, kuten liikenteen tai teollisuuden äänistä

Samalla varmistetaan, että se toimii Kohde • Paritalo, Espoo • Rakennusvuosi: 1987 • Kaksi asukasta 2 • Lämmitetty kerrosala 130 m , kaksi kerrosta • Lämmitystapa: suora sähkö lämmityspattereilla ja ilmalämpöpumppu • Koneellinen ilmanvaihto • Kokonaisenergiankulutus 13 000 kWh/vuosi (ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen) Vuotuinen sähkönkulutus kWh 20000 15000 10000 5000 0 2007 2009 2010