Erilaiset energiayhteisöt on suunniteltu helpottamaan sähkön loppukäyttäjien investointeja uusiutuvaan energiaan sekä edistämään uusien toimintatapojen käyttöönottoa kuten kulutusjoustoon osallistumasta.

Kannattaa mieluiten valita sellainen autotyyppi, jossa voi käyttää myös uusiutuvaa energiaa (korkeaseosetanoli, uusiutuva diesel, biokaasu, sähkö).

Suurin osa hehkulampun käyttämästä sähköstä muuttuu lämmöksi; vain 5-10 prosenttia sähköstä muuttuu näkyväksi valoksi. Osa hehkulampuista on mallista riippuen himmennettäviä. Useimpiin kodin valaistustarpeisiin löytyy nykyään hehkulamppua energiatehokkaampi ratkaisu.

Rakennuksen lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtojärjestelmille on omat paikkansa arvioinnissa, mutta myös lämmityksessä sähkö on merkittävässä roolissa muun muassa lämpöpumppujen kautta. Paljon painoa laitetaan myös sähkön paikalliselle tuotannolle ja varastoinnille sekä sähköiselle liikkumiselle. Suomessa yleinen kaukolämpö on arviointimenetelmässä jäänyt hieman taka-alalle.

Osallistuminen sähkön ja lämmön kulutusjoustoon – Kulutusjousto hyödyttää energiayhtiötä verkon tasapainotuksessa. Lisäksi kuluttajalla on mahdollisuus pienentää energiakustannuksia.

Tukea voidaan myöntää: Sähkön siirtoon ja jakeluun ja näihin liittyviin sähkön kantaverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijoiden toteuttamiin älykkäisiin ratkaisuihin, joilla liitetään uusiutuvaa energiaa kantaverkkoon ja otetaan uusia innovatiivisia teknologioita käyttöön jakeluverkossa.

Pystyasennuksessa paneelit tuottavat keväällä ja syksyllä myös päivän aikana tasaisemmin ja enemmän sähköä kuin optimikulmaan asennetut paneelit.

Sähköä tuotettaisiin tuulivoiman lisäksi aurinkopaneelikentällä ja mahdollisesti biokaasulla, ja sähkön kulutusvaihteluita katettaisiin osittain akulla. Verkko rakennettaisiin alueelle, johon on tulossa tuulivoimaloita, mutta jossa ei tällä hetkellä ole sähköverkkoa. Sähköntuotantoalue sijaitsee kantaverkon varrella.

Sähkön kokonaiskulutus Käyttöveden lämmitys Kotitalous- sähkö Lämmitys- ja kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, noin 120 m 2 , 2 asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 70-luvun pientalo, noin 120 m 2 , 2 asukasta 16 000 1 600 3 500 10 900 90-luvun pientalo, noin 150 m 2 , 4 asukasta 16 800 3 200 4 600 9 000 2000-luvun pientalo, noin 150 m 2 , 4 asukasta 17 150 3 200 4 600 9 350 Lähde: Energiateollisuus

Jos taloon valitaan vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä ja lämmitysenergiana on muu kuin sähkö, kannattaa valita LTO-laitteen valmistajan mallistosta sellainen malli, jossa on vesikiertoinen jälkilämmitys. Tällä tavoin esimerkiksi kaukolämpötalossa myös tuloilman lämmitykseen voidaan käyttää kaukolämpöä eikä kaukolämpöä kalliimpaa sähköä.