Kilpailussa etsittiin ratkaisua, jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen.

Tämä vertailutaso voi olla nykyisen käytössä olevan ratkaisun energiankäyttö, markkinoilla oleva keskimääräinen tai huonoin sallittu taso, tai ekosuunnitteludirektiiivin määrittämä minimitaso.

. – Kotitaloudet tehostavat energiankäyttöä uudistamalla kodin LVI-teknisiä järjestelmiä, mutta myös parantamalla säätö- ja ohjausjärjestelmien toimintaa sekä lisäeristyksen ja tiivistämisen avulla. Energianeuvoja pystyykin antamaan tietoa erilaisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja hyödyistä, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta sanoo.

Materiaalikatselmuksen tulokset • 50 parannustoimenpide-ehdotusta • Säästöpotentiaali runsaat 270 000 euroa/vuosi • Säästöjen toteuttamiseen tarvittavat investoinnit 90 000 euroa TOP 3 -kohteet • Oman laatutason parantaminen • Huomion kiinnittäminen raaka-aineiden ja tuotteiden käsittelyyn • Energiankäytön tehostaminen Myös käsittely- ja kuljetuskustannukset kuriin Materiaalitasetieto

Jotta tavoitteisiin päästään, on töitä tehtävä kaikilla energiankäytön osa-alueilla. Meidän roolimme vuokranantajana on luoda puitteet energiatehokkuudelle, ja yhdessä asukkaiden kanssa toteutamme niitä”, sanoo M2-kotien asukashallinnon koordinaattori Kaisa Nisula .

Kerrostaloissa passiivisten ja aktiivisten ratkaisuvaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja energiankäytössä. Prosentuaaliset säästöt jäähdytyksessä ovat suuret, mutta absoluuttisesti pienet. Lämmitysenergiankulutukseen vaikutukset eivät olleet merkittäviä. Toimistorakennuksissa kaikilla vaihtoehdoilla voidaan parantaa sisäilman lämpötilatasoa.

Vuokrataloyhtiöille on Motivassa tuotettu asukaskampanjamateriaali, jonka avulla asukkaita on mahdollista ohjata fiksumpaan energiankäyttöön. Energiatehokkuutta pienemmässä mittakaavassa Pienikin taloyhtiö voi olla energiatehokas.

Energiankäytön rajoittaminen voi jopa sotia ilmastotavoitteita vastaan, Lintilä arvioi. Komissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, ns. hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä.

Niissä selvitetään kohteen energiankäyttö ja energiatehokkuus, tarkastellaan uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksia ja kerrotaan, kuinka yritys tai yhteisö voi vähentää energiakustannuksiaan.

Lämmitystehon mitoituksessa sisäisiä ja auringon aiheuttamia lämpökuormia ei oteta huomioon. 2.8 Energiankäytön mittaus 2.8.1 Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää.