Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.

Tässä työssä 55-valmiuspaketilla on keskeinen rooli ”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari painottaa. ”Erityisesti päästökaupan laajentaminen rakennusten erillislämmitykseen ja tieliikenteeseen ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat selvästi niitä asioita, joiden osalta tarvitaan lisää työtä ja erilaisten vaihtoehtojen pohdintaa”, ministeri Kari jatkaa.

Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. Tarkoituksena on turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ehkäistä riskiä hiilivuodolle. Tuki kohdistuu kustannuksiin, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole.

Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä.

Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Liikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti.

Strategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035 ilmastotavoitteen Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.

Strategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035 ilmastotavoitteen Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat energiatehokkuussopimuksen vuosiraportointi, ympäristöluvan päivitys tai päästökaupan vaatima raportointi. Raportointi soveltuu hyvin myös energiankulutuksen laskutuksen työkaluksi ja käytännön toteuttamistavaksi. Tällöin täytyy erityisellä huolellisuudella varmistaa, että taustalla olevat mittaukset ovat kunnossa.

Kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman tavoitteet ulottuvat vuoteen 2040. (7) EU:n tavoitteiden perusteella Suomen maakohtainen tavoite on vähentää päästökaupan ulkopuolisia kasvihuonepäästöjä 39 % vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Tilastokeskuksen ilmoittamia polttoainekohtaisia CO2-oletuspäästökertoimia ja lämpöarvoja on käytetty tässä, sillä ne ovat muutenkin käytössä Suomessa: kasvihuonekaasujen inventaarion laadinnassa energiakyselyissä päästökauppaan liittyvässä päästöjen tarkkailussa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun, tuotantotukeen oikeuttavan sähkön seurannassa. Taulukko 1.