Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla. Pitemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet. ”Hyvä uutinen on se, että viime vuonna taakanjakosektorin eli esimerkiksi liikenteen, maatalouden ja jätesektorin päästöt laskivat.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvussa kaikilla sektoreilla ja viime vuosikymmenellä keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin. Päästöjen kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Teknologiset ratkaisut vuoden 2019 päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ovat jo olemassa.

Samalla rakennettu ympäristö (rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö) tuottaa noin kolmanneksen globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Jopa puolet ympäristövaikutuksista syntyy ennen kuin rakennus saadaan käyttöön. Siksi on niin suuri merkitys sillä, miten rakennetaan.

Palveluiden tuotanto aiheuttaa yli neljänneksen Suomen kansantalouden elinkaarisista kasvihuonekaasupäästöistä. Ympäristö­ vaikutukset voidaan huomioida sekä palveluiden ostotoiminnassa että itse palveluiden tuottamisessa. Uudenkaupungin hankinta-asiantuntija Outi Laineen mukaan tarjouspyynnössä vaaditut käyttökustannuslaskelmat olivat tarkoin harkittuja.

Uudet Fisu-kuntien resurssiviisaustyötä ohjaavat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat: Kunnan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vähintään 60 prosenttia ja mieluiten 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kotitalousjätteen määrä vähenee ja kierrätysaste nousee saavuttaen 65 prosentin tason vuoteen 2030 mennessä.

“Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Toisaalta vihreä siirtymä sisältää suuria liiketaloudellisia mahdollisuuksia myös rakennusalalle: esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuutta kehittävien ja luontokatoa pysäyttävien ratkaisujen kysyntä tulee kasvamaan vastaisuudessakin.

Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Komission ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Käsittely neuvoston energiatyöryhmässä on käynnistynyt 25.1.2022.

Motivan ympäristöministeriön rahoituksella tuottama Vähäpäästöiset työkoneet -verkkokoulutus tarjoaa tähän suoraan ratkaisun. ”Työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhdeksän prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Myös työkonesektorilla on tärkeä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Työkoneiden päästöjä pyritään vähentämään useilla keinoilla.

Strategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035 ilmastotavoitteen Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.

Selvityksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat vuonna 2030 vajaat 31 Mt CO 2 -ekv (megatonnia hiilidioksidiekvivalentteina). 60 % vähennystavoitteen mukaisesti päästöjä saisi olla korkeintaan 28 Mt, eli päästökuilu olisi tuolloin runsaat 2 Mt. Tarkasteluissa päästöjen vertailuvuosi on 1990. Vuonna 2035 päästöt olisivat 25 Mt.