Kohteessa käytettiin ennen maalämpöön siirtymistä sähkön rinnalla puuta 4–5 m³ vuodessa. Puu kannattaisi ottaa käyttöön myös maalämmön rinnalla ainakin kylmimpään talviaikaan lämmityshuippujen leikkaamiseksi.

Maalämpö sopii erinomaisesti matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteyteen. Paras on vesikiertoinen lattialämmitys, jossa kiertävän veden ei tarvitse olla niin lämmintä kuin patteriverkostossa tai ilmakonvektoreja käyttäen. Myös ilmakiertoinen lattialämmitys tai ilmalämmityskanavisto voidaan kytkeä maalämpöön erillisen lämmönvaihtimen kautta.

Sähkön rinnalla käytettiin yleisimmin biopolttoaineita (yhdistelmän osuus 21 %) ja maalämpöä (yhdistelmän osuus 4 %). Ainoastaan maalämpöä käyttävien talouksien osuus oli 12 %. Vuonna 2011 miltei joka toisessa ruotsalaisessa pientalossa oli lämpöpumppu, jos tarkasteluun otetaan mukaan kaikki lämpöpumput.

Jokaiseen uudis- ja perusparannuskohteeseen asennetaan aurinkovoimala ja maalämpö, kun se on teknisesti mahdollista, ja kaikki asuinkäyttöön tarkoitetut uudiskohteet ovat jatkossa A-energialuokkaa. Niiralan Kulma on myös kehittänyt lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantajärjestelmiään ja rakentanut tapoja kiinteistöjensä etähallintaan ja automaatioon.

Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla.

Motiva on laskenut esimerkinomaisesti eri tukivaihtoehtojen vaikutusta kokonaiskustannuksiin omakotitaloissa, joissa öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön. Hinnat ovat kuvitteellisia, ja todellinen hintavaihtelu on suurta kohteesta ja sen sijainnista riippuen.

Kiinteistöjen lämmityksen energianlähteet Lämmönkäyttö [GWh/vuosi] Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muut uusiutuvat Muut fossiiliset Tuntematon Yhteensä Polttoaine-energia [GWh/vuosi] % 100 % Esitetään kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energioina (kuva 5). 11 1% 2% 13 % 32 % 24 % Kaukolämpö Öljy Sähkö Puu Maalämpö Muut 28 % Kuva 5.

Tarkemmin tarkasteltavia hajautettuja tuotantomuotoja ovat aurinkosähkö ja –lämpö, lämpöpumppuratkaisut (erityisesti maalämpö), biokaasu, pelletit.

Tämä suuri vaihteluväli riippuu pääasiassa rakennuksen lämmitysratkaisusta (suora sähkö, maalämpö tai kaukolämpö) ja ratkaisun energiatuotannon päästöistä.