Siirry sisältöön

19 hakutulosta

Avainsanat: kotitaloudet; vedenkäyttö; vedensäästö; kulutuksen mittaaminen Podcastin voit kuunnella Spotify-musiikkipalvelussa: Vedenkulutus ja huoneistokohtainen kulutuksen mittaaminen Palaa otsikoihin
Tulokset vakuuttavat Vedenkulutus laski yhtiössä toimenpiteiden myötä yli 150 litrasta noin 117 litraan henkilöä kohden vuorokaudessa. Taulukko. Vuotuiset vedenkulutustiedot puhuvat uudistamisen puolesta.
Vedenkulutus pienentyi odotuksia vastaavasti, mutta lämpimän veden kulutus laski suhteessa vielä enemmän, ja sen osuus kulutuksesta on enää 30 prosenttia. Veden lämmitykseen kului kaukolämpöä vuonna 2019 enää 42 MWh. Vedenkulutus oli samanaikaisesti 2 340 m 3 ja kulutus asukasta kohden enää noin 100 litraa vuorokaudessa. Taloudellinen tulos oli myös hyvä.
Nyt tehdyn kyselyn mukaan vedenkulutus oli keskimäärin reilut 110 l/hlö/vrk. ‒ Vedenkulutus vaihtelee paljon talouksittain. Kolmella neljäsosalla vedenkulutus oli 50‒150 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa, Minna Kuusela toteaa. Tuloksiin vaikuttaa se, että kyselyyn vastaajat ovat todennäköisesti niitä henkilöitä, jotka kiinnittävät huomiota vedenkulutukseen.
5.2.2020 13.00 Vastaa kotitalouksien vedenkäytön kyselyyn Vedenkulutus ja sen osuus lämmitysenergiankulutuksesta sekä sen aiheuttamat kustannukset jäävät usein vähälle huomiolle. Syksyllä 2019 käynnistyneessä yhteishankkeessa selvitetään sekä kotitalouksien vedenkäyttöä että vedenkulutuksen vaikutusta energiankulutukseen.
Lue lisää 16.10.2020 Vedenkulutus ja huoneistokohtainen kulutuksen mittaaminen Kestävä vedenkäyttö -sarjan toisessa jaksossa Luuppi-podcastissa keskustellaan vedenkulutuksesta ja kulutuksen mittaamisesta. Huoneistokohtainen laskutus voi vähentää taloyhtiön vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja.
Lisätiedot: Motiva Oy viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen puh. 050 370 6741 sirpa.mustonen@motiva.fi Lisää aiheesta: Luuppi-podcastit: Vedenkulutus ja huoneistokohtainen kulutuksen mittaaminen Kotitalouksien vedenkäyttö − teemana vesivuodot ja valvonta Palaa otsikoihin
Käyttökustannuslaskelmiin vaikuttivat energianja vedenkulutus, energiansäästömahdollisuudet sekä pesuaineen menekki. Kahdella tarjoajalla oli antaa tietoa lämmöntalteenotosta, energiansäästöstä, pesuaineensäätöjärjestelmästä ja vedenkulutuksesta. Merkittävin pisteytysero perustuikin käyttökustannuslaskelmiin, joista voittaja sai täydet pisteet.
Vedenkulutus on n. 135 milj. m3/a. Lämmön osalta keskimääräinen 4 % kulutussäästö vastaisi 508 GWh/a eli 15,3 milj. €/a (30 €/MWh) ja kiinteistösähkön osalta 5 % säästö 55 GWh/a eli 3,3 milj. €/a (60 €/MWh) ja veden osalta 15 % säästö 20 milj. m3/a eli 50 milj.